Paikalliset kansalaisjärjestöt Ukrainassa toimittavat suomalaisten antaman avun sitä eniten tarvitseville – vaikeimmassa asemassa olevat vähemmistöt ovat kohdanneet syrjintää turvaa hakiessaan
“Diakonissalaitoksen hätäapukeräykseen on maaliskuun loppuun mennessä lahjoitettu yli 150 000 euroa, minkä lisäksi säätiö on itse lahjoittanut 100 000 euroa sodasta kärsivien ukrainalaisten auttamiseen”, kertoo Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström.
Diakonissalaitoksen pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Roma Women Fund Chiriclin paikallisverkosto on toimittanut avun perille eri puolille maata. “Paikallistoimijoiden kontaktien ja tietotaidon ansiosta hätäapua voidaan tarjota kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleville. Nämä ihmiset eivät välttämättä itse osaa tai pysty hakeutumaan muun avun piiriin”, Holmström jatkaa.
Vaikeimmassa asemassa olevat tarvitsevat kohdennettua apua ja tietoa tilanteesta
“Maaliskuun loppuun mennessä Chiricli on toimittanut ruoka-apua ja juomavettä yli 20 000 ihmiselle eri puolilla Ukrainaa, myös Venäjän miehittämillä alueilla. Yli 800 sellaista henkilöä, jotka eivät ole itse pystyneet hakeutumaan turvaan, on evakuoitu”, kertoo Roma Women Fund Chiriclin projektikoordinaattori Yulian Kondur. “Reilu 200 naista on saanut hygieniatarvikkeita, lääkkeitä, lastenhoitotarvikkeita sekä huopia, makuupusseja ja vaatteita.”
Chiricli on myös tavoittanut yli 10 000 ihmistä yhteydenotoilla tai tiedotteilla, joissa valtion ja kuntien järjestämästä humanitaarisesta avusta ja kansalaisia koskevista rajoituksista, kuten ulkonaliikkumiskiellosta, kerrotaan helposti ymmärrettävässä muodossa. Tiedotustyö on tärkeää, sillä viranomaisten tiedotteet eivät tavoita kaikkia, kuten lukutaidottomia tai vammaisia. Esimerkiksi Odessan alueella eräs romaniperhe ammuttiin, kun he eivät olleet ymmärtäneet ulkonaliikkumiskiellon merkitystä ja liikkuivat kiellon aikana kotinsa ulkopuolella.
Romanit kohtaavat syrjintää etsiessään apua ja turvaa
Avustustyön lisäksi Chiricli seuraa romanien ihmisoikeustilannetta Ukrainassa myös sodan aikana. Kriisi ei ole vähentänyt vähemmistöön jo pitkään kohdistunutta syrjintää. “Romanit eivät välttämättä saa hätäapua kuntien avustuskeskuksista, ellei heillä ole järjestön edustajaa tukenaan”, kertoo Yulian Kondur.
“Ukrainan rajaviranomaiset eivät ole päästäneet Puolan ja Unkarin rajojen yli romaneita, joilla ei ole henkilöpapereita, vaikka sodan aikana rajan ylittäminen tulisi olla mahdollista myös ilman dokumentteja”, Kondur jatkaa. Noin 20 prosentilta Ukrainan romaneista puuttuu henkilö- tai syntymätodistus kokonaan ja osalta se on hävinnyt sotaa paetessa. Romaneja on myös seisotettu rajoilla odottamassa hyytävässä säässä huomattavasti etnisiä ukrainalaisia pidempään.
Romanitaustaiset pakolaiset ovat kohdanneet syrjintää myös naapurimaihin paettuaan. Moldovaan paenneet Ukrainan romanit on sijoiteltu omiin, muista pakolaisista erillisiin keskuksiinsa. Slovakiassa taas on raportoitu pakolaisia kuljettavien vapaaehtoisten kieltäytyneen ottamasta romaneja kyytiinsä. Unkarissa romanipakolaisia on syrjitty pakolaisten ruoanjakelussa.
Myös vammaisten ja muiden vähemmistöjen tilanne on vaikea
Abilis-säätiön puheenjohtaja Amu Urhonen kertoo, että pakoon lähteminen on monille vammaisille erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Apua järjestävät tahot eivät välttämättä tavoita tai kykene auttamaan vammaisia ihmisiä, koska niiden toiminnassa ei ole otettu huomioon vammaisten ihmisten tarpeita.
Ihmisoikeuskeskuksen puheenjohtaja Sirpa Rautio tapasi hiljattain pakolaisia Puolan rajalla ja Varsovassa sekä keskusteli Ukrainan ja Puolan oikeusasiamiesten kanssa vähemmistöjen tilanteesta alueella. “Ihmisoikeustoimijat, kuten oikeusasiamies ja ihmisoikeusjärjestöt tekevät sodan jaloissa korvaamatonta työtä sen varmistamiseksi, että myös haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet toteutuisivat ja he saisivat apua ja suojaa”, Rautio kertoo. “Toimintaedellytykset ovat kuitenkin hyvin vaikeat ja tukea tarvitaan, sekä Ukrainassa että naapurimaissa.”
KUTSU: Vähemmistöt sodan jaloissa - miten apu tavoittaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat Ukrainassa? -tilaisuus järjestetään perjantaina 1.4. klo 8.30-9.15 Teams-yhteydellä. Tilaisuudessa ovat mukana Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström ja kehittämispäällikkö Anca Enache, Roma Women Fund Chiriclin projektikoordinaattori Yulian Kondur ja Maxim Dzhum, Abilis-säätiön puheenjohtaja Amu Urhonen sekä Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio. Mukaan voi ilmoittautua tästä linkistä. Lue lisää tilaisuudesta: Vähemmistöt sodan jaloissa
TOIMITUKSILLE TIEDOKSI:
Roma Women Fund Chiriclin varapuheenjohtaja, ihmisoikeusaktivisti Zola Kondur vierailee Suomessa 5.-10.4. ja on median käytettävissä sovitusti. Yhteydet: kehittämispäällikkö Anca Enache, anca.enache@hdl.fi, 044 027 0887.
Diakonissalaitoksen hätäapukeräys Ukrainaan: https://www.hdl.fi/hataapua-ukrainaan/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Työmme ja vähemmistöjen tilanne Ukrainassa, yhteydenotot Zola Kondurin haastatteluajoista: kehittämispäällikkö Anca Enache, anca.enache@hdl.fi, 044 027 0887
Hätäapukeräys: varainhankinnan asiantuntija Pertti Keinänen, pertti.keinanen@hdl.fi, 050 325 0183
Median yhteydenotot myös: viestintäpäällikkö Jenni Sarolahti, jenni.sarolahti@hdl.fi, 050 372 0828
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Diakonissalaitos on yleishyödyllinen säätiö, rohkea ihmisarvon puolustaja. Säätiö, siihen kuuluva Rinnekoti ja tytäryritykset Diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja Caritas Palvelut Oy tuottavat yhdessä vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka parantavat asiakkaiden elämää. Yhteiskunnallisena yrityksenä Diakonissalaitos laittaa hyvän kiertämään. Toiminnasta ja omaisuudesta syntyvällä tuotolla autetaan niitä, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnassamme syrjään.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos
Empatia lisää ymmärrystä ja vähentää eriarvoisuutta10.4.2024 12:28:48 EEST | Tiedote
“Onko empatia etuoikeus? Ketä kohtaan on vaikea tuntea empatiaa? Miltä empaattinen yhteiskunta tuntuisi?”, kysyy tänään Helsingin metroasemilla ja katukuvassa julkistettava empatiataiteilija Enni-Kukka Tuomalan videoteosten sarja.
CoImpact rakentaa parempaa huomista yhdessä - ensimmäiset kumppanit Helsingin kaupunki ja S-Pankki15.3.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Diakonissalaitoksen ja Gesund Partnersin yhdessä fasilitoima, vaikuttavia tekoja ja yhteiskunnallista muutosta vauhdittava alusta CoImpact on nyt virallisesti käynnistetty. Mukaan on lähtenyt jo kaksi edelläkävijäorganisaatiota: Helsingin kaupunki ja S-Pankki. CoImpactissa uskotaan, että vain yhdessä voimme kohdata ja ratkaista yhteiskuntamme suurimmat haasteet, kuten esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ja mielenterveyskriisin.
Kivikon K-kauppiaat Maaret ja Tomi Pilkevaara saivat Auroran päivän kumppanipalkinnon: ”Suuri yllätys – ja todella suuri ilo!"8.3.2024 13:01:00 EET | Artikkeli
Kun Maaret ja Tomi Pilkevaaran kaupan naapurustoon perustettiin Rinnekodit Silta -asumisyksikkö, he päättivät tutustua Asunto ensin -periaatteella toimivaan yksikköön ja sen asukkaisiin ennakkoluulottomasti. Tästä alkoi molemmille osapuolille paljon iloa tuottanut yhteistyö, josta Pilkevaarat saivat Auroran päivän kumppanipalkinnon.
K-market Kivikon kauppiaspariskunnalle Aurora-kumppanipalkinto arjen ihmisarvotyöstä asunnottomien parissa8.3.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Diakonissalaitos on tänään luovuttanut Aurora-kumppanipalkinnon helsinkiläisen K-market Kivikon kauppiaille Maaret ja Tomi Pilkevaaralle. Kauppiaspariskunnan ennakkoluuloton ja tiivis yhteistyö naapurustoon reilu vuosi sitten avatun entisten asunnottomien Rinnekodit Silta -yksikön kanssa on esimerkki arjen ihmisarvotyöstä ja ihmisten kohtaamisen tärkeydestä.
Vamoksen vuosi 2023: Laajennettu oppivelvollisuus näkyy nuorten kasvaneena tuen tarpeena21.2.2024 08:26:51 EET | Tiedote
Vuonna 2023 Diakonissalaitoksen Vamos-nuortenpalvelun päättäneistä, haavoittuvassa asemassa olevista nuorista 51 prosenttia siirtyi työ- ja koulutuspoluille. Näin kertoo tänään julkaistu Vamoksen vuosiraportti. Oppivelvollisuuden laajentaminen näkyy Vamoksen toiminnassa siten, että yhä useampi nuori hakeutui palvelun piiriin oppilaitoksen ohjaamana. Palvelun piirissä olevien nuorten hyvinvoinnissa on alueellisia eroja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme