Paikalliset kansalaisjärjestöt Ukrainassa toimittavat suomalaisten antaman avun sitä eniten tarvitseville – vaikeimmassa asemassa olevat vähemmistöt ovat kohdanneet syrjintää turvaa hakiessaan

“Diakonissalaitoksen hätäapukeräykseen on maaliskuun loppuun mennessä lahjoitettu yli 150 000 euroa, minkä lisäksi säätiö on itse lahjoittanut 100 000 euroa sodasta kärsivien ukrainalaisten auttamiseen”, kertoo Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström.

Diakonissalaitoksen pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Roma Women Fund Chiriclin paikallisverkosto on toimittanut avun perille eri puolille maata. “Paikallistoimijoiden kontaktien ja tietotaidon ansiosta hätäapua voidaan tarjota kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleville. Nämä ihmiset eivät välttämättä itse osaa tai pysty hakeutumaan muun avun piiriin”, Holmström jatkaa.

Vaikeimmassa asemassa olevat tarvitsevat kohdennettua apua ja tietoa tilanteesta

“Maaliskuun loppuun mennessä Chiricli on toimittanut ruoka-apua ja juomavettä yli 20 000 ihmiselle eri puolilla Ukrainaa, myös Venäjän miehittämillä alueilla. Yli 800 sellaista henkilöä, jotka eivät ole itse pystyneet hakeutumaan turvaan, on evakuoitu”, kertoo Roma Women Fund Chiriclin projektikoordinaattori Yulian Kondur. “Reilu 200 naista on saanut hygieniatarvikkeita, lääkkeitä, lastenhoitotarvikkeita sekä huopia, makuupusseja ja vaatteita.”

Chiricli on myös tavoittanut yli 10 000 ihmistä yhteydenotoilla tai tiedotteilla, joissa valtion ja kuntien järjestämästä humanitaarisesta avusta ja kansalaisia koskevista rajoituksista, kuten ulkonaliikkumiskiellosta, kerrotaan helposti ymmärrettävässä muodossa. Tiedotustyö on tärkeää, sillä viranomaisten tiedotteet eivät tavoita kaikkia, kuten lukutaidottomia tai vammaisia. Esimerkiksi Odessan alueella eräs romaniperhe ammuttiin, kun he eivät olleet ymmärtäneet ulkonaliikkumiskiellon merkitystä ja liikkuivat kiellon aikana kotinsa ulkopuolella.

Romanit kohtaavat syrjintää etsiessään apua ja turvaa

Avustustyön lisäksi Chiricli seuraa romanien ihmisoikeustilannetta Ukrainassa myös sodan aikana. Kriisi ei ole vähentänyt vähemmistöön jo pitkään kohdistunutta syrjintää. “Romanit eivät välttämättä saa hätäapua kuntien avustuskeskuksista, ellei heillä ole järjestön edustajaa tukenaan”, kertoo Yulian Kondur.

“Ukrainan rajaviranomaiset eivät ole päästäneet Puolan ja Unkarin rajojen yli romaneita, joilla ei ole henkilöpapereita, vaikka sodan aikana rajan ylittäminen tulisi olla mahdollista myös ilman dokumentteja”, Kondur jatkaa. Noin 20 prosentilta Ukrainan romaneista puuttuu henkilö- tai syntymätodistus kokonaan ja osalta se on hävinnyt sotaa paetessa. Romaneja on myös seisotettu rajoilla odottamassa hyytävässä säässä huomattavasti etnisiä ukrainalaisia pidempään.

Romanitaustaiset pakolaiset ovat kohdanneet syrjintää myös naapurimaihin paettuaan. Moldovaan paenneet Ukrainan romanit on sijoiteltu omiin, muista pakolaisista erillisiin keskuksiinsa. Slovakiassa taas on raportoitu pakolaisia kuljettavien vapaaehtoisten kieltäytyneen ottamasta romaneja kyytiinsä. Unkarissa romanipakolaisia on syrjitty pakolaisten ruoanjakelussa.

Myös vammaisten ja muiden vähemmistöjen tilanne on vaikea

Abilis-säätiön puheenjohtaja Amu Urhonen kertoo, että pakoon lähteminen on monille vammaisille erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Apua järjestävät tahot eivät välttämättä tavoita tai kykene auttamaan vammaisia ihmisiä, koska niiden toiminnassa ei ole otettu huomioon vammaisten ihmisten tarpeita.

Ihmisoikeuskeskuksen puheenjohtaja Sirpa Rautio tapasi hiljattain pakolaisia Puolan rajalla ja Varsovassa sekä keskusteli Ukrainan ja Puolan oikeusasiamiesten kanssa vähemmistöjen tilanteesta alueella. “Ihmisoikeustoimijat, kuten oikeusasiamies ja ihmisoikeusjärjestöt tekevät sodan jaloissa korvaamatonta työtä sen varmistamiseksi, että myös haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet toteutuisivat ja he saisivat apua ja suojaa”, Rautio kertoo. “Toimintaedellytykset ovat kuitenkin hyvin vaikeat ja tukea tarvitaan, sekä Ukrainassa että naapurimaissa.”

KUTSU: Vähemmistöt sodan jaloissa - miten apu tavoittaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat Ukrainassa? -tilaisuus järjestetään perjantaina 1.4. klo 8.30-9.15 Teams-yhteydellä. Tilaisuudessa ovat mukana Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström ja kehittämispäällikkö Anca Enache, Roma Women Fund Chiriclin projektikoordinaattori Yulian Kondur ja Maxim Dzhum, Abilis-säätiön puheenjohtaja Amu Urhonen sekä Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio. Mukaan voi ilmoittautua tästä linkistä. Lue lisää tilaisuudesta: Vähemmistöt sodan jaloissa

TOIMITUKSILLE TIEDOKSI: 
Roma Women Fund Chiriclin varapuheenjohtaja, ihmisoikeusaktivisti Zola Kondur vierailee Suomessa 5.-10.4. ja on median käytettävissä sovitusti. Yhteydet: kehittämispäällikkö Anca Enache, anca.enache@hdl.fi, 044 027 0887.

Diakonissalaitoksen hätäapukeräys Ukrainaan: https://www.hdl.fi/hataapua-ukrainaan/