Paikallisyhteisöt mukaan kulttuuriperinnön suojeluun
Kyseessä on ensimmäinen Suomessa tehty tutkimus, jossa tarkastellaan kulttuuriperintöonnettomuuksia sekä niiden pelastus- ja jälkihoitotyötä kohteiden säilyttämisen ja vaurioitumisen ehkäisemisen näkökulmasta. Wirilander tarkastelee työssään 19:sta onnettmuutta, jotka tapahtuivat vuosien 1990 ja 2010 välisenä aikana.
Tutkimusaineiston pohjalta voi päätellä, että kulttuuriperinnön tietoinen tuhoaminen joko ilkivaltaisesti tai tuhopolttamalla muodostaa selvän uhan suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Tämä tulisi ottaa huomioon kohteiden pelastussuunnittelussa ja omatoimisessa varautumisessa.
Kulttuuriperintökohteiden pelastussuunnitelmien sekä taloudellisten resurssien puuttuminen onnettomuustilanteessa aiheuttivat tehottomuutta pelastus- ja jälkihoitotöissä. Tämä saattoi johtaa etenkin vesivahinkotapauksissa merkittäviin vaurioihin. Kulttuuriset arvot vaikuttivat onnettomuuksien pelastus- ja jälkihoitotyön taloudelliseen resurssointiin.
Kulttuuriperintökasvatus voi tarjota keinoja onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseen. Näitä kasvatuksellisia menetelmiä voivat olla joko yleistä tietoisuutta lisäävät tiedotuskampanjat tai projektit, joissa paikallisyhteisöjen eri ikäryhmät, etenkin lapset ja nuoret osallistetaan huolehtimaan oman asuinalueensa kulttuuriperinnöstä. Paikallisyhteisöjä osallistavat kulttuuriperintöprojektit voivat lisätä kulttuuriperintökohteiden yleistä turvallisuutta, jos paikallisyhteisöille annetaan selkeä rooli kohteiden henkisessä omistajuudessa.
Tutkimus antaa perustietoa siitä, miten kulttuuriperintö vaurioituu onnettomuustilanteissa ja onnettomuuksien jälkeen. Menetelmät, joita valitaan pelastus- ja jälkihoitotöihin voivat joko estää tai edesauttaa kulttuuriperinnön vaurioitumista. Etukäteen suunnitellut toimintamallit sekä käytettävissä olevat materiaali- ja henkilöstöresurssit luovat edellytykset onnettomuuksien jälkihoitotyössä onnistumiseen, jolloin esineistön ja rakennusten vauriot saatiin pysymään vähäisinä.
Aikaisempi tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan kulttuuriperinnön tietoista tuhoamista ilkivaltaisesti ja tuhopolttamalla lähinnä aseellisten konfliktien ja terrori-iskujen näkökulmasta. Wirilanderin väitöstutkimus tarkastelee kulttuuriperinnön tietoista tuhoamista demokraattisessa rauhanajan yhteiskunnassa, jossa yksi henkilö tai pieni ryhmä ihmisiä päättää vaurioittaa tai tuhota oman elinympäristönsä kulttuuriperintöä.
Suomessa kulttuuriperinnön konservoinnissa ei tavallisesti ole käytetty paikallisyhteisöjä osallistavia prosesseja. Kansainvälisesti paikallisyhteisöjä osallistavia konservointiprosesseja on käytetty pitkäkestoisempien konservointitulosten aikaansaamisessa. Paikallisyhteisöjä osallistavia konservointiprosesseja olisi mahdollista käyttää enemmän myös Suomessa ilkivaltaisesti tuhottujen kulttuuriperintökohteiden ylläpidossa. Tämä voisi vähentää kohteiden tietoisen tuhoamisen riskiä tulevaisuudessa.
Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 364, Jyväskylä, 2021. ISSN 2489-9003; 364
ISBN 978-951-39-8567-7 (PDF)
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8567-7
FM Heidi Wirilanderin taidehistorian väitöskirjan "The preservation of cultural heritage from emergency planning through to heritage recovery processes" tarkastustilaisuus on perjantaina 16.4.2021 alkaenkello 12:00. Vastaväittäjänä toimii ylijohtaja, FT Elina Anttila Suomen kansallismuseosta ja kustoksena professori emerita Annika Waenerberg Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta verkkovälitteisesti. Linkki Moniviestimen suoraan lähetykseen: https://r.jyu.fi/dissertation-wirilander-160421
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä on 050-5772416.
Taustatietoja
Heidi Wirilander (s. 1973 Helsingissä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Ressun lukiosta keväällä 1992. Hän on suorittanut tekstiilikonservoinnin ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2004 ja konservoinnin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2008. Heidi Wirilander on toiminut konservointialan yrittäjänä vuodesta 2006 alkaen.
Filosofian maisteriksi pääaineenaan museologia Wirilander valmistui keväällä 2010. Syksyllä 2010 hän aloitti tohtoriopinnot ja väitöstutkimuksen teon Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella.
Lisätietoja
Heidi Wirilander, heidi.s.i.wirilander@student.jyu.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme