Jyväskylän yliopisto

Paikallisyhteisöt mukaan kulttuuriperinnön suojeluun

Jaa

Kulttuuriperintökohteiden onnettomuudet koskettavat syvästi niin yksilöitä kuin paikallisyhteisöjäkin. Onnettomuuksien pelastus- ja jälkihoitotyöt ovat osa yhteiskunnan häiriö- ja poikkeusoloihin varautumista. Heidi Wirilander tutki väitöskirjatyössään kiinteän ja irtaimen kulttuuriperinnön suojelua onnettomuuksien pelastus- ja jälkihoitotöiden aikana.

Heidi Wirilander, kuvaaja Pentti Halenius
Heidi Wirilander, kuvaaja Pentti Halenius

Kyseessä on ensimmäinen Suomessa tehty tutkimus, jossa tarkastellaan kulttuuriperintöonnettomuuksia sekä niiden pelastus- ja jälkihoitotyötä kohteiden säilyttämisen ja vaurioitumisen ehkäisemisen näkökulmasta. Wirilander tarkastelee työssään 19:sta onnettmuutta, jotka tapahtuivat vuosien 1990 ja 2010 välisenä aikana.

Tutkimusaineiston pohjalta voi päätellä, että kulttuuriperinnön tietoinen tuhoaminen joko ilkivaltaisesti tai tuhopolttamalla muodostaa selvän uhan suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Tämä tulisi ottaa huomioon kohteiden pelastussuunnittelussa ja omatoimisessa varautumisessa.

Kulttuuriperintökohteiden pelastussuunnitelmien sekä taloudellisten resurssien puuttuminen onnettomuustilanteessa aiheuttivat tehottomuutta pelastus- ja jälkihoitotöissä. Tämä saattoi johtaa etenkin vesivahinkotapauksissa merkittäviin vaurioihin. Kulttuuriset arvot vaikuttivat onnettomuuksien pelastus- ja jälkihoitotyön taloudelliseen resurssointiin.

Kulttuuriperintökasvatus voi tarjota keinoja onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseen. Näitä kasvatuksellisia menetelmiä voivat olla joko yleistä tietoisuutta lisäävät tiedotuskampanjat tai projektit, joissa paikallisyhteisöjen eri ikäryhmät, etenkin lapset ja nuoret osallistetaan huolehtimaan oman asuinalueensa kulttuuriperinnöstä. Paikallisyhteisöjä osallistavat kulttuuriperintöprojektit voivat lisätä kulttuuriperintökohteiden yleistä turvallisuutta, jos paikallisyhteisöille annetaan selkeä rooli kohteiden henkisessä omistajuudessa.

Tutkimus antaa perustietoa siitä, miten kulttuuriperintö vaurioituu onnettomuustilanteissa ja onnettomuuksien jälkeen. Menetelmät, joita valitaan pelastus- ja jälkihoitotöihin voivat joko estää tai edesauttaa kulttuuriperinnön vaurioitumista. Etukäteen suunnitellut toimintamallit sekä käytettävissä olevat materiaali- ja henkilöstöresurssit luovat edellytykset onnettomuuksien jälkihoitotyössä onnistumiseen, jolloin esineistön ja rakennusten vauriot saatiin pysymään vähäisinä.

Aikaisempi tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan kulttuuriperinnön tietoista tuhoamista ilkivaltaisesti ja tuhopolttamalla lähinnä aseellisten konfliktien ja terrori-iskujen näkökulmasta. Wirilanderin väitöstutkimus tarkastelee kulttuuriperinnön tietoista tuhoamista demokraattisessa rauhanajan yhteiskunnassa, jossa yksi henkilö tai pieni ryhmä ihmisiä päättää vaurioittaa tai tuhota oman elinympäristönsä kulttuuriperintöä.

Suomessa kulttuuriperinnön konservoinnissa ei tavallisesti ole käytetty paikallisyhteisöjä osallistavia prosesseja. Kansainvälisesti paikallisyhteisöjä osallistavia konservointiprosesseja on käytetty pitkäkestoisempien konservointitulosten aikaansaamisessa. Paikallisyhteisöjä osallistavia konservointiprosesseja olisi mahdollista käyttää enemmän myös Suomessa ilkivaltaisesti tuhottujen kulttuuriperintökohteiden ylläpidossa. Tämä voisi vähentää kohteiden tietoisen tuhoamisen riskiä tulevaisuudessa.

Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 364, Jyväskylä, 2021. ISSN 2489-9003; 364    
ISBN 978-951-39-8567-7 (PDF)
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8567-7

FM Heidi Wirilanderin taidehistorian väitöskirjan "The preservation of cultural heritage from emergency planning through to heritage recovery processes" tarkastustilaisuus on perjantaina 16.4.2021 alkaenkello 12:00. Vastaväittäjänä toimii ylijohtaja, FT Elina Anttila Suomen kansallismuseosta ja kustoksena professori emerita Annika Waenerberg Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta verkkovälitteisesti. Linkki Moniviestimen suoraan lähetykseen: https://r.jyu.fi/dissertation-wirilander-160421

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä on 050-5772416.

Taustatietoja

Heidi Wirilander (s. 1973 Helsingissä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Ressun lukiosta keväällä 1992. Hän on suorittanut tekstiilikonservoinnin ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2004 ja konservoinnin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2008. Heidi Wirilander on toiminut konservointialan yrittäjänä vuodesta 2006 alkaen.

Filosofian maisteriksi pääaineenaan museologia Wirilander valmistui keväällä 2010. Syksyllä 2010 hän aloitti tohtoriopinnot ja väitöstutkimuksen teon Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella.  

Lisätietoja

Heidi Wirilander, heidi.s.i.wirilander@student.jyu.fi

Avainsanat

Kuvat

Heidi Wirilander, kuvaaja Pentti Halenius
Heidi Wirilander, kuvaaja Pentti Halenius
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Äiti muiden joukossa – vammaisten naisten äitiys on yhteiskunnallisena kysymyksenä jännitteinen15.4.2021 13:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisessa yhteiskunnassa on käyty viime aikoina huolestunutta julkista keskustelua vähäisestä syntyvyydestä. Tästä huolimatta yhteiskunnassamme ei suhtauduta samalla tavoin kaikkien naisten haaveisiin äitiydestä, vaan käsitykset hyvästä äitiydestä voivat olla kapeita. KM Anita Lappeteläisen tuore väitöstutkimus tuo esiin yhden yhteiskunnallisen vähemmistöryhmän, fyysisesti vammaisten äitien, äänen.

Pelaamalla paremmaksi pomoksi - henkilöstöjohtamisen skenaariopelistä sorvataan vientituotetta15.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Miltä kuulostaisi tutkimukseen pohjautuva digipedagoginen HR-skenaariopeli? Suomeksi sanottuna kyse on uudenlaisesta tavasta kehittää henkilöstöjohtamista peliympäristössä, joka on niin yksinkertainen, että siitä on innostuttu myös yritysmaailmassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa luotu peli on saanut erinomaista palautetta paitsi opiskelijoilta, myös yliopiston ulkopuolisilta yhteistyökumppaneilta. Nyt siitä havitellaan tulevaisuuden työelämätaitoja tukevaa kansainvälistä tuotetta.

Vasta yhdeksän pisteen muutos WHO:n toimintakykymittarin kokonaispistemäärässä kertoo todellisesta toimintakyvyn muutoksesta13.4.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin World Health Organization Disability Assesment Schedule (WHODAS) 2.0 toimintakykymittarin lyhyen version toimivuutta kroonista tuki- ja liikuntaelinkipua sairastavilla ihmisillä. TtM Niina Katajapuun väitöskirjatutkimuksen tuloksena saatiin tieto mittarin pienimmästä havaittavasta muutoksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme