Paikkatietoaineistoilla ymmärrystä pyöräilystä
Pyöräilyn suosio on kasvussa etenkin kaupunkialueilla. Myös koronakriisin seurauksena yhä useampi on siirtynyt pyöräilemään. Pyöräily on yksi keino edistää kestävää liikkumista kaupungeissa. Kaupunkipyöräjärjestelmät ovat yksi näkyvimmistä pyöräilyn edistämistoimista suomalaisissa kaupungeissa ja vastaanotto on usein ollut innostunutta. Kaupunkipyöräjärjestelmät tuottavat myös uudenlaista tietoa pyöräilystä.
Helsingin yliopiston Digital Geography Lab -ryhmä on tutkinut pyöräilyä uudenlaisilla aineistoilla. Juuri julkaistu tieteellinen artikkeli pohtii kaupunkipyöristä saatavien aineistojen mahdollisuuksia pyöräilytutkimuksessa. Tiedon avulla nähdään Helsingin kaupunginpyöräjärjestelmien alueelliset ja ajalliset käyttörakenteet. Lisäksi voidaan pohtia käyttäjäkuntaa ja järjestelmien tasavertaisuutta.
Nuoret aikuiset kaupunkilaiset kaupunkipyörien suurkuluttajia
”Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä on ollut suosittu käyttömäärien perusteella. Kansainvälisessä tiedekeskustelussa kaupunkipyöräjärjestelmät saavat usein kritiikkiä, että ne palvelevat pääasiassa vain tiettyjä ihmisryhmiä” kertoo väitöskirjatutkija Elias Willberg.
”Tämä kritiikki sai meidät kiinnostumaan Helsingin järjestelmän käyttäjien tarkastelusta” hän jatkaa. Tavoitteena on, että tutkimustyö tuo uusia näkökulmia pyöräilyjärjestelmien käytännön suunnitteluun kaupungeissa.
Tutkimuksessa selvisi, että runsaasta järjestelmien käytöstä huolimatta käyttäjäkunta oli pyöräjärjestelmän alkuvuosina vahvasti painottunut kaupunkipyöräalueen sisällä asuviin nuoriin aikuisiin. Tutkimus tehtiin vuoden 2017 aineistolla, sillä silloin järjestelmä keräsi perustietoa rekisteröityneistä käyttäjistä. Tutkimus osoitti myös kaupunkipyöräaineistojen mahdollisuudet erilaisten kaupunkipyöräkäyttäjien käyttötarpeiden ja -tottumusten ymmärtämisessä.
”On tärkeää kiinnittää huomiota, että kaupunkipyörät palvelevat mahdollisimman kattavasti erilaisia alueita ja ihmisryhmiä, jotta järjestelmien avulla kyetään tehokkaasti tukemaan kestävää kaupunkiliikkumista. Kaupunkipyöristä saatavat aineistot tarjoavat hyödyllistä tietoa näihin tarpeisiin ” Willberg sanoo.
Erilaiset sensorit ja kannettavat laitteet tuottavat tietoa pyöräilystä tutkijoille
Toinen juuri valmistunut tieteellinen artikkeli osallisti pyöräilyn asiantuntijoita ympäri Euroopan ja kokosi tietoa erilaisten pyöräilyaineistojen hyödyistä ja haasteista. Artikkeli julkaistaan syksyllä ilmestyvässä ”Transport in Human Scale Cities”-kirjassa, mutta se on jo luettavissa verkossa. ”Erilaiset sensorit ja kannettavat laitteet kuten matkapuhelinsovellukset ja urheilukellot tallentavat yhä enemmän tietoa myös pyöräilijöistä. Aineistojen moninainen tarkastelu on välttämätöntä pyöräilyn syvälliseksi ymmärtämiseksi” pohtii tutkimusta johtanut geoinformatiikan professori Tuuli Toivonen.
Tutkimuksen pääviesti on, että aineistojen saatavuus on edelleen merkittävä pullonkaula pyöräilyn tutkimuksessa ja tietopohjaisessa suunnittelussa. Uudet pyöräilyaineistot tarjoavat työkaluja pyöräilyn ymmärtämiseen. Ne vastaavat kysymyksiin kuten missä ja milloin ihmiset pyöräilevät kaupunkialueilla. Ihmelääke tiedonjanoon eivät nekään ole, sillä järjestelmien automaattisesti keräämillä aineistoilla ei päästä kovin hyvin käsiksi esimerkiksi pyöräilyn syihin. Järjestelmien automaattisesti keräämät aineistot saattavat olla vinoutuneita ja keskittyä aktiivisiin käyttäjiin. Tällöin ne eivät välttämättä edusta koko väestöä.
”Pyöräilyaineistojen monipuolisessa saatavuudessa ja avoimuudessa on vielä paljon työtä tehtävänä” Toivonen sanoo. ”Suuresta tarpeesta huolimatta aineistojen saatavuutta täytyy edistää vastuullisesti yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset huomioiden” hän päättää.
Artikkelit saatavilla:
Willberg E., Salonen M., Toivonen T. (2021). What do trip data reveal about bike-sharing system users? Journal of Transport Geography. https://doi.org/10.1016/j.jtrangeo.2021.102971
Willberg, E., Tenkanen, H., Poom, A., Salonen, M., & Toivonen, T. (2021). Comparing spatial data sources for cycling studies – a review. SocArXiv https://doi.org/10.31235/osf.io/ruy3j
Lisää tietoa Digital Geography Lab- ryhmän tutkimuksesta: https://blogs.helsinki.fi/digital-geography/
Lisätietoa: Tohtorikoulutettava Elias Willberg, elias.willberg@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme