Paikkoja on auki, etsitään tekijät! -tilaisuudessa etsittiin rohtoja työvoimapulaan

Hankkeessa on koottu ja hyödynnetty dataa aiempaa laajemmin, jotta kuva työvoiman tarjonnasta ja kysynnästä eri alueilla ja eri aloilla olisi mahdollisimman ajantasainen. Tieto auttaa täsmentämää käsitystä siitä, onko kyse työvoimapulasta, osaamisvajeista vai kohtaanto-ongelmista, ja miten paljon työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa Suomi tarvitsee.
Raportti kokoaa yhteen Työvoimatiekartta-hankkeen ammatti- ja aluekohtaiset tulokset ja esittelee ratkaisuehdotuksia, joilla työvoiman saatavuutta voitaisiin parantaa. Raportti jakaa ammatit työvoimapula-, kohtaanto-ongelma- ja ylitarjonta-ammatteihin ja arvioi, että kohtaanto-ongelman kasvu selittyy merkittäviltä osin epätyypillisten työsuhteiden lisääntymisellä. Epätyypillinen työsuhde on virallisissa yhteyksissä kuultu termi, joka tarkoittaa muita kuin kokopäivätyötä tekevien kokoaikaisia työsuhteita. Näihin kuuluu mm. osa-aikatyö, määräaikaisen työsopimuksen perusteella tehtävä työ, kotona tehtävä työ, freelancetyö ja työvoiman vuokraukseen perustuva työ.
Tärkeintä olisi vauhdittaa siirtymiä ylitarjonta-aloilta pula-aloille koulutuksen avulla
”Avoimien työpaikkojen määrä on ennätystasolla. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysten mukaan rekrytointeja tehneistä työnantajista jopa 50 prosentilla on ollut vaikeuksia löytää tarvitsemaansa työvoimaa ja noin kolmannes ei ole löytänyt kaikkiin työsuhteisiin sopivaa tekijää. Toisaalta myös työllisyys on koronan jälkeen kasvanut nopeasti ja hallitus on saavuttanut tavoitteensa 74,1 prosentin työllisyysasteesta (aiemmalla mittaustavalla 75 prosenttia)”, kertoi ministeri Tuula Haatainen mutta korosti samalla, että työttömiä työnhakijoita on silti edelleen paljon. Tämä kertoo, että työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaantoon liittyy pulmia.
Työvoimatiekartta-hankkeen tulosten mukaan Kaakkois-Suomessa työvoimapulaa on erityisesti sote- ja ICT-alan osaajista. Kohtaanto-ongelmia, jolloin sekä avoimia paikkoja että työttömiä työnhakijoita on ammatissa tavallista enemmän, taas on eniten seuraavissa ammateissa: avustavat keittiötyöntekijät ja kiinteistöhuollon työntekijät. Eniten ylitarjontaa on tulosten mukaan seuraavissa ammateissa: myyjät ja yleissihteerit. Matala ansiotaso ja epätyypillisten työsuhteiden korkea osuus yhdistää kohtaanto-ongelma-ammatteja.
Työvoiman saatavuutta voisi kuitenkin helpottaa erityisesti toimilla, jotka vauhdittavat työvoimasiirtymiä ylitarjonta-ammateista työvoimapula-ammatteihin ja tukevat kohtaannon parantamista. Ratkaisua tähän tarjoaa esimerkiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA, joka edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta.
Ministeri Haatainen: Muutos on pysyvää ja osaamisen kehittäminen on keskiössä
Resilienssillä, eli kyvyillä sopeutua muutoksiin, on ministeri Haataisen mielestä tärkeä rooli niin yksilön kuin organisaatioidenkin menestymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Osaamisen kehittäminen ja sitä kautta osaavan työvoiman saatavuus koskettaa sekä nuorisoastetta, että myös jo työelämässä olevia henkilöitä.
Toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet ratkovat parhaillaan monia käytännöntason työn sujuvuuden haasteita, ja näissä on onnistuttu monilla alueilla hyvin. TE2024-uudistuksessa on mahdollista hyödyntää myös näitä kokemuksia, ja on tärkeää olla ajoissa liikkeellä valmistelun osalta. “Tärkeintä on huolehtia ihmisestä ja siinä myös työhyvinvoinnilla on suuri merkitys”, ministeri korostaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vaikeimmin työllistyvien ja työuran myöhemmässä vaiheessa olevien palvelujen tukeen työelämässä.
TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. “Alueellisessa yhteistyössä eri hallinnonalojen keskinäinen vuoropuhelu ja yhteistoiminta ovat keskiössä, jotta palveluista muodostuu käyttäjän näkökulmasta sujuva kokonaisuus”, korosti Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka keskusteluissa ministeri Haataisen kanssa. Nyt eletään siirtymäaikaa, ja se pitää ministerin mukaan hyödyntää, jotta TE-palveluilla ja hyvinvointialueilla on paras mahdollinen valmius toimia yhdessä 1.1.2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaakkois-Suomen ELY-keskus:
- Ylijohtaja Satu Mäkelä, p. 0295 029 147
- Yksikön päällikkö Mikko Hannula, p. 0295 029 247
Kaakkois-Suomen TE-toimisto:
- Johtaja Jari Saarinen, p. 0295 042 200
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Salpausselänkatu 22 (PL 1041)
45101 Kouvola
0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kaakkois-suomi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan kestävä ja elinvoimainen Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kelirikkokausi alkamassa Kaakkois-Suomen teillä16.3.2023 14:42:18 EET | Tiedote
Teiden kelirikkokausi on pian alkamassa Kaakkois-Suomessa. Tämänhetkiset ennusteet lupaavat hieman keskivertoa vaikeampaa kelirikkokevättä. Lähiviikkojen sää ja paikalliset olosuhteet kuitenkin vaikuttavat lopulta hyvin paljon siihen, kuinka vaikea kelirikosta lopulta tulee.
Vaikuta Kouvolan liikenneturvallisuuteen – osallistu kyselyyn!1.3.2023 08:05:59 EET | Tiedote
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt yhdessä Kouvolan kaupungin kanssa liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen. Työn alussa pidetään kaikille avoin kysely, jonka tarkoituksena on kartoittaa Kouvolan alueen liikenneturvallisuustilannetta ja liikenteen vaaranpaikkoja.
Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, tammikuu 202321.2.2023 08:16:47 EET | Tiedote
Työttömyyden kehitys Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa näyttää edelleen hyvältä. Työttömyysluvut ovat tammikuun mittaushistorian matalimmat (tilastot vuodesta 2006 alkaen). Kymenlaaksossa työttömyys väheni kahdeksan prosentin ja Etelä-Karjalassa kolmen prosentin verran vuoden 2022 tammikuun lukuihin verrattuna. Työttömien määrä laski erityisesti Kouvolan seutukunnassa (-11 %). Uusien avointen työpaikkojen lukumäärä Kaakkois-Suomessa on tammikuisen mittaushistorian toiseksi suurin heti vuoden 2022 tammikuun jälkeen, jolloin työpaikkoja oli avoinna peräti 5085.
Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla välillä Keltti-Tanttari -tiesuunnitelman tarkentuneita suunnitelmaluonnoksia käsitellään työpajassa 16.2.202310.2.2023 11:58:31 EET | Tiedote
Kaakkois-Suomen ELY-keskus laatii tiesuunnitelmaa valtatielle 6 välillä Keltti-Tanttari. Suunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa, joka laatii samanaikaisesti katusuunnitelmia ja asemakaavoja hankkeeseen liittyen. Suunnitelmaratkaisu on laajentunut sekä tarkentunut Keltin eritasoliittymän alueella ja suunnittelualueen itäosassa Tanttarissa. Palaute ratkaisusta on tärkeää hyvän lopputuloksen saamiseksi.
Vesistökunnostuksiin haettiin Kaakkois-Suomessa yhteensä 1,34 miljoonaa euroa avustuksia9.2.2023 09:04:47 EET | Tiedote
Vuoden 2022 vesistökunnostusten avustushakuun saapui 20 hakemusta, joissa haettiin yhteensä noin 1 340 000 euroa avustusta. Päätökset myönnettävistä avustuksista tehdään kevättalven 2023 aikana. ELY-keskukset myöntävät vuosittain avustuksia vesistökunnostushankkeille, joissa tavoitellaan vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme