Helsingin yliopisto

Painohuolet voivat vaikeuttaa tupakoinnin lopettamista

Jaa

Painohuolet voivat vaikeuttaa tupakoinnin lopettamista, mikäli tupakoitsijan nikotiiniriippuvuus on vähäinen, osoittaa tuore väitöstutkimus. Vahvempi nikotiiniriippuvuus kuitenkin häivyttää painoon liittyvien huolien merkityksen lopettamisen suhteen.

Yhtenä syynä tupakoinnin jatkamiselle voi olla huoli siitä, että tupakoinnin lopettaminen aiheuttaisi painon nousua. Näiden tupakointiin liittyvien painohuolten yhteyksiä tupakointiin ja tupakoinnin lopettamiseen on tutkittu suhteellisen paljon, mutta vähemmän väestötasolla. Tulokset ovat myös olleet osittain ristiriitaisia.

LL Eeva-Liisa Tuovinen vertasi väitöstutkimuksessaan tupakointiin liittyvien painohuolten tasoa päivittäistupakoitsijoiden, satunnaistupakoitsijoiden, tupakoinnin äskettäin lopettaneiden ja vähintään kuusi kuukautta sitten lopettaneiden kesken. Hän selvitti myös päivittäistupakoitsijoiden painohuolten yhteyttä pystyvyyden tunteeseen ja motivaatioon lopettaa tupakointi, tarkasteli painohuolia tupakoinnin lopettamista ennustavana tekijänä ja tutki tupakoinnin yhteyttä vyötärölihavuuteen.

Tuovinen havaitsi, että päivittäistupakoitsijoilla oli keskimäärin enemmän tupakointiin liittyviä painohuolia verrattuna satunnaistupakoitsijoihin sekä äskettäin tai vähintään kuusi kuukautta sitten tupakoinnin lopettaneisiin.

Painohuolten ja lopettamismotivaation välillä ei ollut tilastollista yhteyttä. Voimakkaammat painohuolet olivat sen sijaan yhteydessä vähäisempään pystyvyyden tunteeseen lopettaa tupakointi. Nikotiiniriippuvuus kuitenkin heikensi tätä yhteyttä. Lisäksi painohuolet vähensivät tupakoinnin lopettamisessa onnistumista niillä, joilla nikotiiniriippuvuus oli vähäinen.

– Mitä enemmän päivittäin tupakoivalla oli painohuolia vuonna 2007, sitä epätodennäköisempää oli, että hän olisi lopettanut tupakoinnin tai siirtynyt satunnaiseen tupakointiin vuoteen 2014 mennessä, edellyttäen että hänen nikotiiniriippuvuutensa oli vähäinen, Tuovinen kertoo.

– Jos sen sijaan tupakoijan nikotiiniriippuvuus oli kohtalainen tai voimakas, painohuolten voimakkuus ei ennustanut tupakoinnin lopettamista tai vähentämistä.

Nikotiiniriippuvuudessa on kyse sairaudesta, ja sen on lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan tupakoinnin lopettamista voimakkaimmin ennustava tekijä. Suurempi huolestuneisuus painosta on osassa tutkimuksia ennustanut vähäisempää lopettamista. Painohuolia tutkittiin tässä väitöskirjassa ensimmäistä kertaa suomalaisväestössä.

– Kliinisillä, toistuvia painohuolimittauksia sisältävillä tutkimusaineistoilla olisi mahdollista saada lisätietoa painohuolien yhteydestä muihin tupakoinnin lopettamiseen liittyviin tekijöihin, Tuovinen toteaa.

Ylipainoisilla naisilla runsas päivittäinen tupakointi – vähintään 20 savuketta päivässä – sekä aiempi tupakointi olivat yhteydessä vyötärölihavuuteen.

– Aiemmissa tutkimuksissa tupakoinnin ja vyötärölihavuuden välinen yhteys on tullut esiin myös miehillä, mutta meidän aineistollamme pystyimme näyttämään yhteyden vain naisilla, Tuovinen sanoo.

Väitöstutkimuksessa käytettiin väestöpohjaista FINRISKI 2007 -tutkimusaineistoa, sekä sen alaotosta DILGOM 2007 -aineistoa. Lisäksi käytettiin DILGOM-aineiston tupakoitsijoita koskevaa alaotosta, sekä seuranta-aineistona DILGOM 2014 -aineistoa.

LL Eeva-Liisa Tuovinen väittelee 15.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Weight concerns and abdominal obesity among ever-smokers: A population-based study of Finnish adults". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, luentosali 3, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on työelämäprofessori, pääsihteeri Tuula Vasankari, Turun yliopistosta, ja kustoksena on professori Jaakko Kaprio. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235294

Väittelijän yhteystiedot:
eeva-liisa.tuovinen@helsinki.fi

*********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme