Painohuolet voivat vaikeuttaa tupakoinnin lopettamista
Yhtenä syynä tupakoinnin jatkamiselle voi olla huoli siitä, että tupakoinnin lopettaminen aiheuttaisi painon nousua. Näiden tupakointiin liittyvien painohuolten yhteyksiä tupakointiin ja tupakoinnin lopettamiseen on tutkittu suhteellisen paljon, mutta vähemmän väestötasolla. Tulokset ovat myös olleet osittain ristiriitaisia.
LL Eeva-Liisa Tuovinen vertasi väitöstutkimuksessaan tupakointiin liittyvien painohuolten tasoa päivittäistupakoitsijoiden, satunnaistupakoitsijoiden, tupakoinnin äskettäin lopettaneiden ja vähintään kuusi kuukautta sitten lopettaneiden kesken. Hän selvitti myös päivittäistupakoitsijoiden painohuolten yhteyttä pystyvyyden tunteeseen ja motivaatioon lopettaa tupakointi, tarkasteli painohuolia tupakoinnin lopettamista ennustavana tekijänä ja tutki tupakoinnin yhteyttä vyötärölihavuuteen.
Tuovinen havaitsi, että päivittäistupakoitsijoilla oli keskimäärin enemmän tupakointiin liittyviä painohuolia verrattuna satunnaistupakoitsijoihin sekä äskettäin tai vähintään kuusi kuukautta sitten tupakoinnin lopettaneisiin.
Painohuolten ja lopettamismotivaation välillä ei ollut tilastollista yhteyttä. Voimakkaammat painohuolet olivat sen sijaan yhteydessä vähäisempään pystyvyyden tunteeseen lopettaa tupakointi. Nikotiiniriippuvuus kuitenkin heikensi tätä yhteyttä. Lisäksi painohuolet vähensivät tupakoinnin lopettamisessa onnistumista niillä, joilla nikotiiniriippuvuus oli vähäinen.
– Mitä enemmän päivittäin tupakoivalla oli painohuolia vuonna 2007, sitä epätodennäköisempää oli, että hän olisi lopettanut tupakoinnin tai siirtynyt satunnaiseen tupakointiin vuoteen 2014 mennessä, edellyttäen että hänen nikotiiniriippuvuutensa oli vähäinen, Tuovinen kertoo.
– Jos sen sijaan tupakoijan nikotiiniriippuvuus oli kohtalainen tai voimakas, painohuolten voimakkuus ei ennustanut tupakoinnin lopettamista tai vähentämistä.
Nikotiiniriippuvuudessa on kyse sairaudesta, ja sen on lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan tupakoinnin lopettamista voimakkaimmin ennustava tekijä. Suurempi huolestuneisuus painosta on osassa tutkimuksia ennustanut vähäisempää lopettamista. Painohuolia tutkittiin tässä väitöskirjassa ensimmäistä kertaa suomalaisväestössä.
– Kliinisillä, toistuvia painohuolimittauksia sisältävillä tutkimusaineistoilla olisi mahdollista saada lisätietoa painohuolien yhteydestä muihin tupakoinnin lopettamiseen liittyviin tekijöihin, Tuovinen toteaa.
Ylipainoisilla naisilla runsas päivittäinen tupakointi – vähintään 20 savuketta päivässä – sekä aiempi tupakointi olivat yhteydessä vyötärölihavuuteen.
– Aiemmissa tutkimuksissa tupakoinnin ja vyötärölihavuuden välinen yhteys on tullut esiin myös miehillä, mutta meidän aineistollamme pystyimme näyttämään yhteyden vain naisilla, Tuovinen sanoo.
Väitöstutkimuksessa käytettiin väestöpohjaista FINRISKI 2007 -tutkimusaineistoa, sekä sen alaotosta DILGOM 2007 -aineistoa. Lisäksi käytettiin DILGOM-aineiston tupakoitsijoita koskevaa alaotosta, sekä seuranta-aineistona DILGOM 2014 -aineistoa.
LL Eeva-Liisa Tuovinen väittelee 15.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Weight concerns and abdominal obesity among ever-smokers: A population-based study of Finnish adults". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, luentosali 3, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on työelämäprofessori, pääsihteeri Tuula Vasankari, Turun yliopistosta, ja kustoksena on professori Jaakko Kaprio. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235294
Väittelijän yhteystiedot:
eeva-liisa.tuovinen@helsinki.fi
*********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme