Jyväskylän yliopisto

Pakenevan kyyn sahalaitakuvio luo saalistajaa hämäävän illuusion

Jaa

Kyykäärmeen sahalaitakuvio tarjoaa kyylle suojan saalistustilanteissa eri tavoilla. Sahalaitakuvio tekee käärmeestä hankalammin havaittavan, mutta havaituksi tullessaan kyyn helposti tunnistettava kuviointi varoittaa saalistajaa kyyn myrkyllisyydestä. Mikäli saalistaja kyyn havaittuaan ja tunnistettuaan päättää kuitenkin hyökätä, sahalaitakuvio voi auttaa kyytä pakenemaan: kuviointi aiheuttaa kyyn paetessa visuaalisen illuusion, joka vaikeuttaa saalistajaa hahmottamaan liikkeen suuntaa ja nopeutta. Jyväskylän yliopiston tutkimus kyyn suojavärityksen mekanismeista julkaistiin Animal Behaviour –julkaisusarjassa toukokuussa 2020.

Kyyn sahalaitakuvio on tuttu ja tunnistettava. Se tekee kyystä vaikeammin havaittavan, varoittaa saalistaa myrkyllisyydestä ja sen luoma illuusio auttaa pakenevaa kyytä vaikeuttamalla liikkeen suunnan ja nopeuden havaitsemista. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Janne Valkonen
Kyyn sahalaitakuvio on tuttu ja tunnistettava. Se tekee kyystä vaikeammin havaittavan, varoittaa saalistaa myrkyllisyydestä ja sen luoma illuusio auttaa pakenevaa kyytä vaikeuttamalla liikkeen suunnan ja nopeuden havaitsemista. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Janne Valkonen

Suojaväritys on yksi tehokkaimmista keinoista suojautua saalistukselta. Eläimet hyödyntävät suojaväritystä eri tavoin. Joidenkin eläinten väritykset ovat kryptisiä ja ne vaikeuttavat saaliseläimen havaittavuutta, kuten kameleonttien väritys. Toiset värit puolestaan varoittavat saalistajaa saaliin vaarallisuudesta, kuten ampiaisten mustakeltainen raidoitus. Jotkut väritykset voivat luoda optisen illuusion haitaten saalistajan kykyä hahmottaa saaliseläimen liikettä ja olemusta, kuten toimii seepran raidoitus.

Tuore tutkimus selventää suojaväritysten evoluutiota osoittamalla, miten yksi suojaväritys voi hyödyntää useita eri mekanismeja saalistustapahtuman aikana. Kyykäärmeille tyypillinen sahalaitakuviointi voi hyödyntää kaikkia näitä kolmea mekanismia saalistustapahtuman eri vaiheissa.

Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa kontrolloidussa koeasetelmassa, että sahalaitakuvio heikentää kyiden havaittavuutta.

”Asettelimme keinotekoisia käärmeitä polun varteen ja havainnoimme, kuinka usein ohikulkevat ihmiset havaitsivat ne havaitsivat. Sahalaitakuvioiset käärmemallit havaittiin harvemmin kuin yksiväriset, kuviottomat käärmeet. Tämä on ensimmäinen kontrolloitu osoitus siitä, että kyykäärmeiden sahalaitakuvio tarjoaa niille suojaa saalistustavastaan heikentämällä niiden havaittavuutta”, sanoo tutkijatohtori Janne Valkonen Jyväskylän yliopistosta. Hän johti tutkimusta yhdessä akatemiaprofessori Johanna Mappeksen kanssa. 

Pakevan kyyn sahalaitakuvion välkenopeus riittää hämäämään nisäkäspetoja

Vaikka kyy tulisikin havaituksi, helposti tunnistettava sahalaitakuvio voi tarjota kyylle suojaa tekemällä siitä vieläkin näkyvämmän. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä helposti tunnistettava kuvio varoittaa saalistajia kyyn myrkyllisyydestä.

Tutkimuksen merkittävin havainto liittyy sahalaitakuvion luomaan illuusioon.

”Pakenevan kyyn sahalaitakuvion nopea liike voi luoda illuusion yhtenäisestä raidasta, joka syntyy kun katsoja havaitsee nopean sarjan peräkkäin välkkyviä kuvia kyyn sahalaitakuviosta”, Janne Valkonen sanoo.

Tutkijaryhmä mittasi kyiden pakonopeutta ja laski niiden sahalaitakuvion sakaroiden tuottaman välkenopeuden. Kun välkenopeus ylittää näkökyvyn kriittisen rajan, liikkuva sahalaitakuvio muodostaa katsojalle havainnon yhtenäisestä objektista.

”Kyiden pakonopeus on riittävä siihen, että sahalaitakuvion nopeus ylittää nisäkäspetojen kriittisen välkenopeuden rajan. Tämän illuusion seurauksena pakenevan kyyn ilmiasu saattaa muuttua saalistajalle sellaiseksi, että sen on hankalampi hahmottaa kyyn liikkeen suuntaa ja nopeutta. Tarkkasilmäisempiä petolintuja sahalaitakuvio ei kuitenkaan välkenopeutensa puolesta hämää”, Valkonen kertoo.

Tutkijoiden mukaan kyyn sahalaitakuvio vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta nerokkaasti se kykenee kätkemään ja tuomaan ilmi käärmeen sekä paradoksaalisesti tekemään molemmat yhtä aikaa. Se valottaa suojavärityksen ja saalistukselta suojaavien strategioiden evoluutiota, sekä auttaa kaventamaan teoreettista kuilua näennäisesti vastakohtaisten suojaväritysmekanismien, kryptisyyden ja varoitussignaloinnin, välillä.

Linkki tutkimukseen Animal Behaviour -julkaisussa (numero 164) toukokuussa 2020: https://doi.org/10.1016/j.anbehav.2020.04.005

Lisätiedot:

Janne Valkonen, 040 5137455, janne.k.valkonen@jyu.fi 
Johanna Mappes, 040 537 2263, johanna.r.mappes@jyu.fi

Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Twitter: jyscience  

 

Avainsanat

Kuvat

Kyyn sahalaitakuvio on tuttu ja tunnistettava. Se tekee kyystä vaikeammin havaittavan, varoittaa saalistaa myrkyllisyydestä ja sen luoma illuusio auttaa pakenevaa kyytä vaikeuttamalla liikkeen suunnan ja nopeuden havaitsemista. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Janne Valkonen
Kyyn sahalaitakuvio on tuttu ja tunnistettava. Se tekee kyystä vaikeammin havaittavan, varoittaa saalistaa myrkyllisyydestä ja sen luoma illuusio auttaa pakenevaa kyytä vaikeuttamalla liikkeen suunnan ja nopeuden havaitsemista. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Janne Valkonen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tietojenkäsittelytieteen valintakoeyhteistyön valintakokeen ensimmäinen vaihe sujui onnistuneesti25.5.2020 19:08:36 EESTTiedote

Tietojenkäsittelytieteen valintakoeyhteistyön valintakokeen ensimmäinen vaihe, kirjallinen digitaalinen etäkoe, järjestettiin 25.5.2020. Etäkoe toteutettiin Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan TIM-järjestelmällä yhteistyössä CSC:n kanssa. Digitaaliseen etäkokeeseen osallistui 2 045 henkilöä. Hakijoita oli yhteensä 3 480 ja osallistumisprosentti oli valintakoeyhteistyön aiempien vuosien mukainen.

Varhaiskasvatuksen yhteydenpito koteihin poikkeustilan aikana suojasi vanhempia uupumiselta25.5.2020 10:30:42 EESTTiedote

Mitä useammalla tavalla varhaiskasvatuksesta oltiin yhteydessä perheisiin ja mitä hyödyllisemmäksi vanhemmat tämän kokivat, sitä vähemmän heillä oli uupumusoireita, selvisi tuoreessa Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Erityisesti varhaiskasvatuksesta tarjottu ruoka-apu, apu lapsen päiväjärjestyksen suunnitteluun ja kehotus ottaa yhteyttä, mikäli vanhempi kaipasi tukea, näyttävät suojanneen vanhempaa uupumusoireilta.

Liikunta voi auttaa ehkäisemään vaihdevuosiin liittyvää lihasmassan vähentymistä25.5.2020 09:00:00 EESTTiedote

Laaja keski-ikäisiä naisia koskeva tutkimus osoittaa lihasten ikääntymismuutosten kuuluvan viisikymppisten naisten arkipäivään. Silloin naiset siirtyvät esivaihdevuosien kautta menopaussiin, jolloin naissukuhormoni estrogeenin tuotanto pysähtyy. Tämä vaikuttaa myös lihaksiin ja johtaa lihasmassan vähentymiseen. Liikunta kuitenkin auttaa ylläpitämään lihaksia myös vaihdevuosi-iässä.

Kerro oma tarinasi! Pelimusiikkiin kiinnittyneet maailmat – Tutkimushanke selvittää pelaamisen merkityksiä pelimusiikin muistojen kautta22.5.2020 08:00:00 EESTTiedote

Peleissä ei ole kyse pelkästä ajanvietteestä, vaan sekä pelaaminen että musiikin kuunteleminen jättävät meihin väistämättä jälkensä. Suuri osa meistä on varttunut digitaalisten pelien parissa niiden äänellisten maailmoiden “säestäessä” monia tärkeitä elämäntapahtumia. Tästä huolimatta pelien musiikillista tarttumapintaa ei ole juurikaan tutkittu.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme