Finanssiala ry

Palju õnne, Eesti! Iseseisev riik – majanduslikult iseseisvad kodanikud

Jaa
Soome finantssektor õnnitleb oma saja-aastast teekonda tähistavat Eestit! Nii Soomes kui ka Eestis teeb finantssektor tööd selle nimel, et mõlema riigi kodanikud oleksid oskuslikud rahakasutajad ja taipaksid end oma riskide vastu kindlustada. Majandusoskuste nimel tehtud tööl on seosed ka riikide iseseisvusega. Iseseisev riik peab olema majanduslikult iseseisev ja seda ka kodanike tasandil.

Nii Soomes kui ka Eestis edendavad finantshuvide kaitsjad koos riigivõimu ja kodanikuühiskonnaga majanduslikku kirjaoskust. Viimasel ajal majandusoskuste vallas tehtud töö kogemusi vahetati möödunud sügisel, kui Eesti finantssektori esindajad koos Eesti Finantsinspektsiooni esindajatega väisasid Soomet.

Finantskäitumise parandamine omab tähtsust ka mõlema riigi iseseisvuse seisukohast vaadatuna.

"90. aastate majandussurutis Soomes andis meile kibedaid kogemusi selle kohta, kuidas sügav majanduslangus pani äärepealt proovile isegi meie riigi enesemääramisõiguse. Soomes oli hirm sattuda Rahvusvahelise Valuutafondi (IMF) eestkoste alla," sõnab Finanssiala ry tegevdirektor Piia-Noora Kauppi.

Riiklik õpilaskonkurss juhib tähelepanu majandusküsimustele

Pärast langusaastaid hakati Soomes mõtisklema selle üle, kuidas oleks võimalik finantskriise ja isiklikke majanduskatastroofe vältida. Arutati seda, kuidas tulevased sugupõlved mõistaksid oma vanematest paremini rahaasjade korrashoiu tähtust, oskaksid hoolitseda oma majandusasjade eest ja osaleda ühise ja parema Soome ülesehitamisel. Tollal hakati korraldama näiteks ringkäike koolides.

Majanduslangusele järgnenud aegadel võetud majandusoskuste arendamise meetmetest on jäänud tänaseni elama gümnaasiumiõpilastele suunatud Majandusguru konkurss, milles tänavu osales umbes 1100 gümnasisti.

"Majandusguru konkursil on oma koht gümnaasiumiõpilste hulgas majandusküsimuste vastu huvi äratajana. Samuti on see suurepärane võimalus tuua teema avalikkuse ette," sõnab Piia-Noora Kauppi.

Majandusoskuste nimel tehtud töö tähtsusest on saadud samal moel aru ka oma juubelit tähistavas Eestis.

Majandusoskuste parandamiseks püütakse rääkida kaasa õpetajate ja võlanõustajate koolitamisel, õppeprogrammide väljatöötamisel ja tehakse tööd selle nimel, et teema jõuaks otsustajate teadvusse. Eestis on plaanitud ka majandusteema sissepõimimist teleriseriaalidesse.

Koostöö pärast okupatisooniaastaid

Koostööd Eestiga hakati tegema pärast nõukogude okupatsiooni lõppemist.

"Paarkümmend aastat tagasi, kui nõukogude okupatsioon oli lõppenud, oli Eestis kindlustus- ja pangandusoskuste alal palju parandada. Finanssiala ry eelkäijad Pangaliit (Pankkiyhdistys) ja Kindlustusseltside Keskliit (Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto)andsid mitmesugust abi oskuste ja turu arendamisel," räägib Finanssiala ry asetegevdirektor Esko Kivisaari.

Nii Kauppi kui ka Kivisaari õnnitlevad mõlemad saja-aastast Eesti Vabariiki ja rõhutavad riikidevahelise koostöö tähtsust.

"Väikeste riikide koostöö Euroopa Liidus on tähtis, et meie häält suurte hulgas kuuldavale tuua," tõdeb Kivisaari.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye