Palkankorotukset mitoitettava kuntien palkanmaksukyvyn mukaan
KT pitää erittäin tärkeänä, että tulevan sopimuskauden palkankorotukset mitoitetaan kuntien ja kuntayhtymien palkanmaksukyvyn mukaan. Sopimusratkaisun on myös edistettävä työllisyyttä, tuloksellisuutta ja tuottavuutta. Nämä toteutuvat vain, jos korotukset ovat maltillisia, sillä kuntatalouden tilanne on historiallisen heikko. Tästä kertovat muun muassa viimeaikaiset poikkeuksellisen laajat yt-neuvottelut kunta-alalla.
Kunta-alaa rasittaa myös se, että kuntatyönantajien eläkemaksu on neljä prosenttiyksikköä yksityisten työnantajien eläkemaksua korkeampi. Se merkitsee yksityisiin työnantajiin verrattuna 737 miljoonan euron lisälaskua kuntatyönantajille.
Vaaditut ylimääräiset palkankorotukset maksaisivat veronmaksajille 22 miljardia
Teknologiateollisuuden saavuttama neuvotteluratkaisu on tämän sopimuskierroksen päänavaus. Kunta-alalle sovellettuna teknologiateollisuuden, yhteensä 3,3 prosentin korotukset aiheuttava sopimus tarkoittaisi laskennallisesti noin 700 miljoonan euron lisäkulua.
Lisäksi ammattijärjestöjen esittämät vaatimukset erityisistä lisäkorotuksista ovat täysin ylimitoitettuja. Hoitajille haluttu ylimääräinen 1,8 prosentin vuotuinen korotus merkitsee kunnille ja veronmaksajille kymmenessä vuodessa kahdeksan miljardin euron ylimääräistä rasitetta. Koko kunta-alalle levitessään korotus maksaisi 22 miljardia euroa.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen solmimassa kilpailukykysopimuksessa sovittiin pysyvästä työajan pidennyksestä. Kunta-alalla pidennetty työaika on osa voimassa olevia työ- ja virkaehtosopimuksia.
Työaika on kunta-alla vuositasolla lyhyempi kuin muilla toimialoilla muun muassa pidempien vuosilomaetuuksien vuoksi. Jos työaika taas lyhenisi, kuntiin ja kuntayhtymiin tarvittaisiin yli 5 000 henkilöä lisää. Se pahentaisi entisestään työvoimapulaa.
Nykyinen sopimusjärjestelmä huomioi hyvin eri ammattiryhmien tarpeet
Neuvottelupöydässä KT edustaa kaikkia Manner-Suomen kuntatyönantajia. Palkansaajajärjestöjä edustaa kolme pääsopija ja -neuvottelujärjestöä: Julkisen alan unioni (JAU), Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö (KoHo) ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö (JUKO). Sopimuksia on viisi, joista henkilömäärältään suurin on kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES).
Kunta-alan nykyinen sopimusjärjestelmä on joustava ja se mahdollistaa hyvin eri ammattiryhmien erityispiirteiden huomioinnin. Uusille alakohtaisille sopimuksille ei ole tarvetta.
Kunnissa ja kuntayhtymissä voidaan lisäksi laajasti sopia työehdoista paikallisesti. Esimerkiksi palkankorotuksia on paikallisesti kohdennettu muita enemmän mm. sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöön työvoiman kysynnän tarpeiden mukaan. KT katsoo, että paikallisille järjestelyerille tarvitaan jatkoa. Myös palkkausjärjestelmiä on edistettävä ja johtamista kehitettävä.
Lisätietoja:
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710
Tutkimuspäällikkö Mika Juutinen, puh. 050 502 0300
Yhteyshenkilöt
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710
Tutkimuspäällikkö Mika Juutinen, puh. 050 502 0300
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
KT Kuntatyönantajat on työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kuntia ja kuntayhtymiä sekä valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa että kolmikantayhteistyössä. KT neuvottelee ja sopii kunnallista henkilöstöä koskevat valtakunnalliset virka- ja työehtosopimukset. Sopimusneuvottelujen ohella KT:n tärkeimpiin tehtäviin kuuluu työelämän laadun, tuloksellisuuden ja yhteistoiminnan kehittäminen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Hyvinvointialueilla vakava pula hoitajista, lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä19.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueilla on suhteellisesti eniten pulaa korkeasti koulutetuista ammattilaisista. Määrällisesti eniten pulaa on hoitajista.
Kehysriihi: Normien höllennys helpottaa henkilöstöpulaa kunnissa ja hyvinvointialueilla16.4.2024 17:37:02 EEST | Tiedote
Hoitajamitoituksen ja hoitotakuun väljentäminen auttaa henkilöstöpulassa kamppailevia hyvinvointialueita. Kuntien normien keventäminen jää jatkovalmistelun varaan.
Hyvinvointi- ja sivistysalan työnantajajärjestöt: Aikuiskoulutustuen korvaajiksi ehdotetut keinot ovat jäämässä laihoiksi11.4.2024 16:34:48 EEST | Tiedote
Työnantajajärjestöt katsovat, että hallituksen työryhmä ei esitä aikuiskoulutustuelle todellisia vaihtoehtoja niille aloille, jotka sitä eniten käyttävät. Tuen lakkautus ilman korvaavaa järjestelmää voi pahentaa kriittisesti sote-, kasvatus- ja opetusalan jo ennestään vakavaa työvoimapulaa.
Tekoälyä käytetään kunnissa ja hyvinvointialueilla jo esimerkiksi puheiden kirjoittamiseen ja rekrytointeihin9.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Sisältöä tuottavat tekoälyratkaisut ovat tulleet vauhdilla työelämään. Kyselyn mukaan kunnat ja hyvinvointialueet hyödyntävät tekoälyä jo muun muassa puheiden ja uutiskirjeiden kirjoittamisessa, tiedotteissa, kuvituksissa, rekrytointi-ilmoituksissa sekä henkilöstökyselyissä.
Suomalaiset pitävät arvossa julkisia palveluita ja haluavat taata niiden rahoituksen2.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen kyselyn mukaan suurin osa kansasta katsoo, että julkiset palvelut ovat olennaisia toimivan arjen kannalta. Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet kampanjoivat huhtikuussa yhdessä julkisen työn arvostuksen ja riittävän rahoituksen puolesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme