Palkansaajien reaaliansiot laskivat huhti-kesäkuussa 4,6 % – eniten ansiot laskivat kuntasektorilla
Vuosien 2010–2022 aikana reaaliansioiden huippu saavutettiin vuoden 2021 toisella neljänneksellä, jolloin reaaliansiot olivat keskimäärin 6,4 % suuremmat kuin vuonna 2010. Tämän jälkeen hintojen nousu on ollut selvästi nopeampaa kuin nimellisansioiden nousu. Tämän vuoden toisella neljänneksellä reaaliansiot olivat enää 1,6 % suuremmat kuin vuonna 2010.
Heikointa kehitys oli huhti-toukokuussa kuntasektorilla, jossa reaaliansiot putosivat suurin piirtein vuoden 2010 tasolle.
”Kuntasektorilla sopimuskorotusten vaikutus ansiotason kehitykseen on ollut 2010-luvulla yhtä suuri kuin yksityisellä sektorilla ja valtiolla. Yksityisellä sektorilla ja valtiolla palkkaliukumat ovat kuitenkin nostaneet ansiotasoa kuntasektoria enemmän, mikä näkyy myös reaaliansioiden kehityksessä”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Jukka Tapio.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä stat.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Kuntasektorin reaaliansioiden jyrkkään laskuun vaikutti myös se, että kunnissa on tänä vuonna maksettu sopimuskorotuksia myöhemmin kuin vuonna 2021. Kuntasektorilla pudottiin vuoden 2010 tasolle myös vuonna 2017, jolloin kilpailukykysopimus alensi julkisen sektorin ansiotasoa kolmeksi vuodeksi.
Palkansaajien ostovoimaan vaikuttavat myös tuloveroasteen muutokset. ”Tekemämme vertailu ei sisällä verotuksessa tapahtuneita muutoksia, joten käteen jäävien ansiotulojen ostovoiman kehitys on voinut jonkin verran poiketa nimellisansioiden reaalikehityksestä”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Harri Nummila muistuttaa.
Kokoaikaisten palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 huhti-kesäkuussa 2,0 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Yksityisen sektorin johtajien ansiot nousseet eniten
Tilastokeskus on laskenut vuodesta 2010 lähtien indeksiä, jossa ansiokehitys lasketaan erikseen ammattirakenteen pääluokille. Luokkia on kymmenen. Vuodesta 2010 vuoteen 2021 eniten ovat nousseet yksityisen sektorin johtajien ansiot, 38 %. Kuntasektorin johtajien ansiot kasvoivat samana aikana 26 %. Seuraavaksi eniten nousivat yksityisen sektorin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden ansiot, 23 %.
”Ammattiluokittaiseen keskiansiokehitykseen on voinut vaikuttaa ammattiluokituksen menetelmissä tapahtuneet muutokset. Esimerkiksi tarkennukset johtajien luokittelussa on vaikuttanut johtajien määrän supistumiseen yksityisellä sektorilla ja kuntasektorilla, minkä vuoksi jäljelle jääneiden johtajien keskiansio on voinut muodostua suuremmaksi”, Jukka Tapio huomauttaa.
Myös valtiolla johtajien osuus on supistunut, mutta se ei ole näkynyt nopeutuneena ansiokehityksenä verrattuna muihin ammattiluokkiin. Valtiolla ansiot nousivat vuodesta 2010 vuoteen 2021 eniten toimihenkilöillä ja palvelutyöntekijöillä (23 %) ja vähiten johtajilla (19 %).
Vuoden 2022 ansiotasoindeksit ovat ennakollisia, ja ne perustuvat arvioihin sopimusvaikutuksista ja palkkaliukumista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Jukka Tapio, jukka.tapio@stat.fi, p. 029 551 3429
Yliaktuaari Harri Nummila, harri.nummila@stat.fi, p. 029 551 3235
Harri NummilaYliaktuaari
Puh:029 551 3235harri.nummila@stat.fiJukka TapioYliaktuaari
Puh:0295 513 429jukka.tapio@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Velkajärjestelyhakemukset laskussa alkuvuonna – pidemmällä aikavälillä nousua10.4.2024 08:01:41 EEST | Tiedote
Käräjäoikeuksiin jätettiin tammi–maaliskuussa 1 189 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta, eli noin 8 % vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna, kertovat Tilastokeskuksen velkajärjestelyt-tilaston tiedot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme