Palkkatasa-arvo vaatii järeitä toimia – sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen syrjivä palkkaus lainsäädännöllä kuriin

– Sukupuoli ei ole hyväksyttävä peruste maksaa eri palkkaa. Suomessa lainsäädännöllinen lähtökohta on, että samasta työstä maksetaan sama palkka. Yhtä lailla samanarvoisesta työstä tulisi maksaa sama palkka, Talentian neuvottelupäällikkö Tiina Kinnunen toteaa.

Naisten ja miesten välisessä palkkaerossa on kyse rakenteellisesta syrjinnästä koko työmarkkinoilla. Tällä hetkellä naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero on noin 16 prosenttia.

Sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa on välttämätöntä edistää laaja-alaisesti monista syistä. Muuten mm. alipalkatuille aloille ei riitä osaajia.

– Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen sukupuolittuneisuus on vaikuttanut alan palkkakehitykseen. Tämä on johtanut osin siihen, että näille naisvaltaisille aloille on syntynyt työvoimapula, joka ennusteiden mukaan vain pahenee tulevina vuosina, Kinnunen sanoo.

Kaikkien sitouduttava palkkatasa-arvoon

Talentia katsoo, että lakiluonnoksessa esitetyt palkkatasa-arvon tavoitteet ovat kannatettavia, mutta niiden saavuttamiseksi harkitut keinot eivät ole riittäviä. Palkkaerojen kaventamista tulisi edistää rakenteellisin muutoksi ja palkkasyrjintään puuttua määrätietoisemmin.

­– Palkkatasa-arvon tulee olla kiistaton ja kyseenalaistamaton lähtökohta, jonka edistämiseen koko yhteiskunnan on sitouduttava. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, Kinnunen sanoo.

Kasvatus- ja sosiaalialan työ on arvotettu palkkauksessa historiallisesti matalammalle tasolle kuin miesten työksi mielletty teollinen työ. Luonnoksessa esitetyt toimet ovat liian työnantajakohtaisia, jotta niillä päästäisi käsiksi tähän vallitsevaan rakenteelliseen syrjintään ja palkkaeroihin koko työmarkkinoilla.

­– Tätä syvää rakenteellista ja yhä voimissa olevaa syrjintää ei ratkaista työpaikkakohtaisesti vaan koko työmarkkinoita kehittäen lainsäädäntöä uudistamalla, Kinnunen korostaa.

Palkkasyrjityn työntekijän oikeudenkäyntikuluja kevennettävä

Kanteen nostaminen palkkasyrjinnästä on työntekijälle huomattava taloudellinen riski. Tämän vuoksi suuri osa aiheellisista kanteista jää nostamatta. Hallituksen esityksessä mainitut keinot oikeussuojan kehittämiseksi eivät ole Talentian mukaan riittäviä.

Talentia ehdottaa kahta ratkaisua tilanteeseen. Ensinnäkin tasa-arvolain mukaisissa syrjintäriidoissa työntekijäosapuolen kuluvastuuta tulisi keventää. Toiseksi lainsäädännöllä on mahdollisuus luoda ammattiliitoille toissijainen kanneoikeus palkkasyrjintätapauksissa.

– Näin työntekijän mahdollisuus saada oikeutta palkkasyrjintätapauksissa paranisi. Samalla luotaisi työnantajalle painetta omaehtoisesti edistää ja ylläpitää syrjimätöntä palkkausta, Kinnunen kertoo.

Lisäksi Talentian kanta on, että rakenteelliseen syrjintään ja palkkaeroon ei päästä käsiksi, ellei samanarvoisen työn kriteeristöä muuteta ja kriteeristön käyttöä ohjata nykyistä selkeämmin lainsäädännöllä.

– Eri tehtäviä on voitava verrata keskenään, jos ne ovat samanarvoisia. Näin päästään purkamaan vaikkapa kysymystä, mikä peruste on sille, että varhaiskasvatuksen opettaja ja sosionomi saavat pienempää tehtäväkohtaista palkkaa kuin insinööri, vaikka tutkinnot ovat saman tasoisia ja opettajan ja sosionomin tehtävä jopa vaativampi kuin insinöörin, Kinnunen sanoo.