Keskuskauppakamari

Palkkaveron kevennykset myös yritysten mielestä tärkein veronkevennyskohde

Jaa

Palkkatulojen verotuksen keventäminen nousi tärkeimmäksi kohteeksi, kun Keskuskauppakamari kysyi kauppakamarien jäsenyritysten johtajilta veronkevennys- ja veronkiristyskohteita. Maaliskuun puolivälissä tehtyyn kyselyyn vastasi kaikkinensa 944 yritysjohtajaa.

Ann-Mari Kemell - STT Lehtikuva Anni Reenpää
Ann-Mari Kemell - STT Lehtikuva Anni Reenpää

Yritysjohtajista noin kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että palkkatulojen verotusta tulisi keventää. Keskuskauppakamarin talous- ja elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell pitää tulosta palkkatulojen veronkevennystarpeesta odotettuna.

-Kireää ansiotuloverotusta voidaan pitää työnteon, mutta laajemminkin työllisyyden ja talouskasvun haittaverona. Tämä tiedostetaan yrityksissä, toteaa Kemell.

Kemell muistuttaa, että myös Euroopan komission alkuvuonna julkaistussa Suomen maaraportissa työn verotuksen korkea taso esitettiin Suomen verorakenteen ominaispiirteenä. 

-Tulevalla hallituskaudella ansiotulojen verotusta täytyy keventää kautta linjan. Usealla hallituskaudella toteutetut ansiotuloverotuksen kevennykset pieni- ja keskituloisille ovat johtaneet verotuksen ankaraan progressioon, joka kurittaa kohtuuttomasti lisätuloja jo melko pienipalkkaisilla ja vähentää näin työnteon kannattavuutta. Esimerkiksi 1600 euroa kuussa tienaavalla menee lisätuloista veroa 40 prosenttia.

Palkkatulojen veronkevennyksen lisäksi noin puolet yritysjohtajista nimesi perintöveron kevennettävien listalle. Kolmannes haluaisi alentaa eläketulojen verotusta, neljäsosa pääomatulojen ja osinkotulojen verotusta ja viidesosa liikenteen verotusta. Tarpeettomina veronkevennyksiä piti 6,6 % vastanneista. Vastauksessa sai nimetä yhdestä kolmeen veroa.

Verotuksen kannustavuuden merkitys korostui kyselyssä myös työllisyysasteen nostamiskeinona. Lähes 80 prosenttia vastaajista piti verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista kannustavalla tavalla keinona työllisyysasteen nostamisessa.

Kyselyyn vastanneet yritysjohtajat olivat pääosin valmiita myös kiristämään verotusta. Kiristyskohteena alkoholi ja tupakka olivat selvästi kärjessä, sillä noin 70 prosenttia olisi valmis keräämään niiden myynnistä lisää veroja. Alle viidennes oli sitä mieltä, että mitään veroja ei voida kiristää.

Kemell toteaa vastausten heijastavan osaltaan Suomessa jo harjoitettua veropolitiikkaa. Vaikka alkoholi- ja tupakkaveroa on korotettu menneinä vuosina roimasti, monet puolueet ovat esittäneet kiristysten jatkamista. Kiristäminen ei kuitenkaan ole tuloautomaatti.

-Alkoholin ja tupakan verotuksessa täytyy ottaa tuonti huomioon. Veronkorotuksilla ei saada lisätuloja, jos kotimaista myyntiä korvataan matkustajatuonnilla ja salakuljetuksella.

Kemell peräänkuuluttaa vastuullisuutta ja realismia vaalien alla käytävään verokeskusteluun. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus voidaan turvata vain korkealla työllisyydellä, ei ankaralla verotuksella.

-Verotusta pidetään oikeudenmukaisena niin kauan kuin verorahoille koetaan saatavan vastinetta. Pidemmällä aikavälillä korkeat verokannat voivat nakertaa järjestelmän oikeutusta, kun yhä harvempi on enää nettomaksaja, sanoo Kemell.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ann-Mari Kemell - STT Lehtikuva Anni Reenpää
Ann-Mari Kemell - STT Lehtikuva Anni Reenpää
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Näillä vinkeillä kierrät jätevesiremontin sudenkuopat ja varmistat, että mökkisi arvo säilyy20.4.2019 00:01:00 EESTTiedote

Tänä keväänä mökkikentällä nousee yksi puheenaihe ylitse muiden: syksyllä voimaan astuva jätevesilaki. Laki edellyttää, että ranta- ja pohjavesialueilla olevien mökkien jätevedenkäsittely on laitettava kuntoon ennen lokakuun loppua. Siirtymäajan pidennykset sekä vaatimustason muutokset ovat saaneet mökinomistajat kuitenkin odottavalle kannalle. Keskuskauppakamarin hyväksymän HTT-tavarantarkastajan Antti Heinosen mukaan asetuksen lieventäminen ei ole kuitenkaan enää todennäköistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme