Palokuntien elinvoimaisuus turvaa osaltaan pelastuspalvelut kansalaisille

Palokuntien alkutaipaleella toimintaa rajoittivat puutteelliset välineet ja toimintatilat. Nykyään varustetaso on hyvällä mallilla ja lähes kaikilla palokuntayhdistyksillä on oma rakennus harrastustiloineen. Kuormitusta aktiivisille palokuntalaisille aiheuttavat pelastustoimen osana olevan hälytystoiminnan osaamisvaatimusten ja laatuvaatimusten täyttäminen. Palokuntalaiset kyllä osaavat ja toimivat mallikkaasti, mutta palkkatyön, perhe-elämän ja muun vapaa-ajan ohella aika ei tahdo riittää kaikkeen tarvittavaan. 

- Yhtenä ratkaisuna voitaisiin pohtia palokuntalaisten erikoistumista, jolloin yhden ei tarvitsekaan osata kaikkea hälytystoimintaan liittyvää, vaan kukin voi keskittyä muutamaan osa-alueeseen omien kiinnostuksen kohteiden mukaan, ideoi SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen.

Vapaaehtoisen palokuntatoiminnan juuret ovat pitkällä 1800-luvun puolella. Tänä vuonna Suomen vanhin palokunta Turun VPK täyttääkin jo 180 vuotta. Myös Vaasassa juhlitaan palokuntatoiminnan pitkää historiaa, sillä Vaasan VPK perustettiin 150 vuotta sitten. Juhlavuosi huipentuu tulevana lauantaina, kun palokuntalaiset kokoontuvat Vaasaan perinteiseen Yleinen palokuntalaiskokous -tapahtumaan. Palokuntatoiminnan alusta asti palokuntalaiset kautta maan ovat kokoontuneet keskustelemaan ja päättämään yhteisistä ja ajankohtaisista aiheista Yleiseen palokuntalaiskokoukseen neljän vuoden välein.

- On tärkeää, että kokoonnumme palokuntalaisten kesken pohtimaan tulevaa ja miettimään miten voisimme säilyttää jatkossakin palokuntatoiminnan elinvoimaisuuden. Oman kylän palokunta toimii vaikutusalueensa turvallisuuskeskuksena, luoden turvallisuudentunnetta ja varmistaen kansalaisten pelastuspalveluiden tavoitettavuuden. Teemme työtä sen eteen, että jatkossakin näin on ja perinteikäs palokuntatoiminta jatkaa menestyksekkäästi tärkeällä asialla yhteiskunnassamme, toteaa Jaatinen.