Pandemia-aika on kurittanut perheitä monin tavoin, ja vanhemmat tarvitsevat tukea

Vuoden jatkunut koronavirusepidemia on osoittanut konkreettisesti, että vanhemmille suunnatuille matalan kynnyksen tukipalveluille on iso tarve. Korona-aikana monen vanhemman jaksaminen on ollut koetuksella, ja perheissä on kohdattu ennennäkemättömiä vaikeuksia.

– Saamiemme yhteydenottojen perusteella pandemia-aika koettelee perheitä kokonaisvaltaisesti. Vanhemmat tarvitsevat tukea muun muassa arjen ja stressin hallintaan, oman kuormituksen vähentämiseen ja siihen, että jaksavat vastaanottaa lasten ja nuorten tunnekuormaa ja pitää kiinni tärkeistä rajoituksista, sanoo Anna Weckström, Vanhempainpuhelimen ja chatin päivystystyön koordinaattori Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

Tukea tarvitsevat nyt monenlaiset perheet

Julkisessa keskustelussa korostuvat helposti ääripään ilmiöt. Lastensuojelutarpeessa olevien perheiden tilanne on heikentynyt, kun taas etätyötä tekevissä perheissä lisääntynyt yhteinen aika on voinut olla myönteinenkin muutos. Tähän väliin mahtuu kuitenkin paljon monenlaisia perheitä, joiden tilanne on vaikea.

– Iso osa vanhemmista tekee yhä töitä fyysisesti työpaikoilla ja tasapainoilee sairastumisen pelon, stressin ja arkihaasteiden kanssa, Weckström täsmentää. – He tarvitsisivat nyt paljon tukea.

Eroperheiden ristiriidat puhuttivat koronavuonna

Vuonna 2020 noin puolessa yhteydenotoista, jotka Vanhempainpuhelimessa ja sen digipalveluissa tilastoitiin, aikuisen huoli liittyi lapseen ja puolessa yhteydenottajaan itseensä tai muuhun aikuiseen.

Koronavuoden keskusteluissa korostuivat erityisesti ristiriitatilanteet, joissa aikuisten oli vaikea päästä sopuun lapseen liittyvissä tapaamisasioissa. Vanhempien toteutunut tai vasta käsillä oleva ero oli myös tyypillinen yhteydenoton aihe. Lisäksi erilaiset yksinäisyyden tunteet, uusperheiden haasteet sekä sisarussuhteet saivat ottamaan yhteyttä.

Tuen hakeminen ei saisi lisätä vanhemman kuorma

Vuonna 2020 MLL:n Vanhempainpuhelimen ja digipalveluiden työntekijät ja vapaaehtoiset vastasivat yhteensä 2 063 yhteydenottoon, mikä on yli 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Erityisesti chat-kanava, joka otettiin käyttöön viisi vuotta sitten, on lisännyt yhteydenottojen määrää.

Suurin osa tukea hakevista vanhemmista kaipaa ensisijaisesti keskustelua, mutta myös ammattiavun hakemisesta puhutaan MLL:n palveluissa säännöllisesti. Moni on pohtinut ammattiavun hakemista, mutta kaipaa rohkaisua, vahvistusta tai tietoa perheille suunnatuista tukipalveluista.

– Paras tuki vanhemmuuteen on sellaista, joka asettuu osaksi arkea niin, ettei sen piiriin hakeutuminen enää lisää vanhemman kokemaa kuormaa entisestään, kertoo MLL:n auttavien puhelinten suunnittelija Heidi Holappa.

Viesti vanhempien tuen tarpeesta kuului menneenä vuonna myös MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettipalveluihin tulleissa yhteydenotoissa. Lasten ja nuorten myönteisen kehityksen turvaamiseksi on oleellista pohtia, miten vanhempia voidaan tukea poikkeuksellisen kuormittavana aikana.

Lisätietoja:
Anna Weckström, päivystystyön koordinaattori, p. 050 4646 452, anna.weckstrom(a)mll.fi
Heidi Holappa, auttavien puhelin- ja nettipalveluiden suunnittelija, p. 046 9213 092, heidi.holappa(a)mll.fi