Jyväskylän yliopisto

Pandemia muutti vanhemmuuden tukemisen tarpeita – Vanhempana Nyt -seminaarissa etsitään ratkaisuja

Jaa

Pandemia on lisännyt vanhempien uupumusta, stressiä ja yksinäisyyttä sekä perheiden eriarvoisuutta. Pandemian vaikutukset heijastuivat paljolti perheiden tukiverkostoihin, ja ankarimmin ovat kärsineet perheet, joilla tukiverkostoja on ollut vähiten. Tukiverkostojen vahvistaminen onkin yksi konkreettinen keino vanhemmuuden tukemiseen.

Nämä tiedot käyvät ilmi Haukkalan säätiön, Jyväskylän yliopiston, Kosken ja Jyväskylän kaupungin järjestämästä Vanhempana Nyt -webinaarista, joka järjestetään torstaina 16.9. kello 13.15 alkaen. Seminaarissa kysytään asiantuntijapuheenvuorojen herättelemänä, keitä lapsiperheistä ja vanhemmista pandemian kielteiset seuraukset ovat koskettaneet eniten, ja millaista tukea vanhemmat tarvitsevat tässä tilanteessa ja miksi.

Uupumus voi lisätä lasten laiminlyöntiä

Seminaarissa vanhemmuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti kasvatustyylien, vanhemmuuden taitojen, vanhempana jaksamisen, vanhempien välisen yhteistyön ja vanhemmuutta tukevien tai estävien yhteiskunnallisten rakenteiden näkökulmista. Seminaarin esitelmöitsijöinä toimivat Lea Pulkkinen, Mirjam Kalland, Kaisa Aunola, Ella Sihvonen, Marjatta Kekkonen ja Kaisa Malinen.

Pandemiatilanteessa osa perheistä on löytänyt aiempaa enemmän yhteistä aikaa ja perhevuorovaikutus on voinut parantua. Professori Kaisa Aunola (JYU) tuo esille myös tutkimusnäyttöä siitä, että pandemian kaltaiset olot voivat lisätä vanhempien uupumusta. Tämä voi osaltaan lisätä riskiä lapsen torjumiseen ja kaltoinkohteluun. Riskiä uupumukselle selittivät muun muassa vanhempien ja lasten nuori ikä ja lapsen erityistarpeet. KT Marjatta Kekkonen (THL) ja dosentti Kaisa Malinen (JAMK) korostavat tuoreiden vanhempien olevan erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä he vasta rakentavat tukiverkostoja ja tapaansa toimia vanhempina yhdessä.

Vanhemmuuden tukeminen edellyttää myös rakenteellisten esteiden poistamista

Seminaarissa pohditaan, miten vanhemmuutta pitäisi tukea – kannattaako tukea vanhempia ja perheitä esimerkiksi erilaisin palveluin, tulonsiirroin ja muun perhepolitiikan keinoin vai vuorovaikutuksessa ja vanhemmuustaidoissa.

Professori Mirjam Kalland (HY) painottaa, että erityisen tärkeä kyky vanhemmuudessa tässä ajassa on myönteinen, kannustava uteliaisuus ja kiinnostus lapsen mieleen. Professori Lea Pulkkinen puolestaan puhuu vanhempien lapsilähtöisyydestä, jossa ”rakkaus, rakenteet ja rohkaisu”, ei ”rajat ja rakkaus”, tukevat lapsen yhteenkuuluvuuden, kyvykkyyden ja autonomian tarpeita.

VTT Ella Sihvonen (KELA) korostaa puheenvuorossaan, kuinka yksilöllisen, psykososiaalisen ja vuorovaikutukseen keskittyvän vanhemmuuden tukemisen rinnalle tarvitaan yhteiskunnan kriisitilanteissa akuutisti myös vanhemmuuden toteuttamista estävien rakenteellisten ongelmien esiin nostamista ja tarkastelua. Kyse on esimerkiksi työttömyyteen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, taloudelliseen niukkuuteen tai sosiaalisten tukiverkostojen puutteeseen liittyvistä kysymyksistä.

Marjatta Kekkonen ja Kaisa Malinen tuovat esille molempien vanhempien pääsyn palveluihin olevan olennaista vanhempien välisen yhteistyön kehittymiseksi. Näin yhteiskunta myös viestii, että huolenpito lapsesta kuuluu yhtäläisesti molemmille vanhemmille. Digipalveluissa vanhemmat voivat saada vertaistukea aikana, jolloin kontakteja on vältettävä.

Seminaarissa etsitään ja jaetaan toimivia käytäntöjä vanhempien tukemiseksi, kun varaudutaan pandemian mahdollisiin seurauksiin.

”Uudenlaisessa tilanteessa sisäiset selviytymiskeinot on otettu hyvin perheissä käyttöön. Monialaista tutkimustietoa hyödyntäen pyrimme myös palveluissa huomioimaan ja varautumaan pandemian pitkänajan vaikutuksiin ja eriarvoisuuden tasoittamiseen, toteaa perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden palvelujohtaja Päivi Kalilainen Jyväskylän kaupungilta.

”Haukkalan säätiö pyrkii olemaan sillanrakentaja eri toimijoiden välillä”, korostaa Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Anna Rönkä, säätiön puheenjohtaja, ”tämä seminaari on yksi keino lisätä vuoropuhelua, jotta paremmin ymmärtäisimme pandemian vaikutuksia ja löytäisimme keinoja tukea perheitä kokonaisvaltaisesti.”

Tilaisuuden ohjelma on löydettävissä Haukkalan säätiön verkkosivuilta.


Lisätietoja:

Anna Rönkä, Haukkalan säätiön hallituksen puheenjohtaja, anna.k.ronka@jyu.fi, 0408054891

Päivi Kalilainen, Haukkalan säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, paivi.kalilainen@jyvakyla.fi

Johanna Moilanen, Haukkalan säätiön hallituksen sihteeri, johanna.s.moilanen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme