Pandemia pakotti liikkujat ulos sisäliikuntapaikoista – liikkumisympäristöjen monipuolisuus asuinalueilla tärkeää
Koronapandemia on vaatinut ajoittain vapaa-ajan liikuntatottumusten sopeuttamista rajoituksiin ja varotoimenpiteisiin. Etenkin sisäliikuntapaikkojen käyttöä rajoitettiin Suomessa vuosina 2020 ja 2021 sulkutiloin ja kävijämäärärajoituksin.
– Helsingin Kontulassa ja Jyväskylän Huhtasuolla kerätyn kyselyaineistomme perusteella puolella sisäliikuntapaikkojen käyttöä vähentäneistä myös liikkumisen kokonaismäärä oli vähentynyt. Sisäliikuntapaikkojen käyttöä vähentäneiden joukossa liikkumisen määrä oli vähentynyt muita useammin naisilla sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla, kertoo tutkijatohtori Ilkka Virmasalo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Sisäliikuntapaikkojen käytön rajoitukset eivät näytä erityisesti huonontaneen matalassa sosioekonomisessa asemassa olevien asukkaiden liikkumisen edellytyksiä, sillä heillä liikunta ei vähentynyt muita enemmän.
– Osittain voi olla kyse siitä, että liikuntapaikkoja yleensä käyttävät eniten korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat asukkaat. Voi myös olla, että monipuolisten liikkumisympäristöjen olemassaolo tutkimuslähiöissä on lieventänyt pandemian kielteisiä vaikutuksia liikkumiseen, Virmasalo toteaa.
Liikkumisympäristöjen monipuolisuus valttia kriisitilanteissa
Sisäliikuntapaikkoja korvaavia liikkumisen paikkoja löydettiin etenkin kotiympäristöstä, rakennetuista ulkoliikuntapaikoista ja luonnosta. Yli puolet sisäliikuntapaikoissa liikkumistaan vähentäneistä oli lisännyt liikkumistaan toisaalla.
– Asukkaiden resilienssin eli kriisinkestävyyden tukemiseksi kuntien olisi tärkeää panostaa monipuolisiin liikkumisympäristöihin asuinalueilla. Yhdenvertaisuuden kannalta tulisi arvioida tarpeita ja saavutettavuutta eri väestöryhmien tasolla, sanoo yliopistonlehtori Mikko Simula Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tieto koronarajoitusten vaikutuksista liikkumiseen on tärkeää, sillä julkisella liikuntasektorilla joudutaan jatkossakin varautumaan vastaavan kaltaisiin tilanteisiin.
– Pandemia oli ennen kokematon tilanne, jolloin liikuntapalveluiden tuottajat joutuivat tekemään nopeita päätöksiä rajoituksista ilman tietoa niiden mahdollisista vaikutuksista ihmisten liikkumiseen. Lähitulevaisuudessa esimerkiksi ilmasto- ja energiakriisi voivat vaikuttaa liikuntapaikkojen käyttöön sekä vaatia kiperiä päätöksiä, joilla on potentiaalisesti pitkäaikaisiakin vaikutuksia väestön liikkumiseen ja hyvinvointiin, Simula sanoo.
Tutkimus toteutettiin Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) -tutkimushankkeessa. Hanke oli Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden yhteinen ja osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020–2022. Aineistona olivat 18–79-vuotiaiden puhelinkyselyaineistot yhteensä 738 vastaajalta, eri vuodenajoilta: joulukuulta 2020, helmikuulta 2021 ja kesäkuulta 2021.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli:
Virmasalo, I., Hasanen, E., Pyykönen, J., Nurmi, M., Simula, M., Salmikangas, A.-K. & Muukkonen, P. 2023. Closed due to COVID-19: Effects of indoor sports restrictions on suburban adults’ physical activity behaviours. International Journal of Sport Policy and Politics. DOI: 10.1080/19406940.2023.2178479.
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/19406940.2023.2178479
Lisätietoa:
Tutkijatohtori Ilkka Virmasalo
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta
puh. +358 50 307 2755, ilkka.virmasalo@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto säilytti asemansa korkeakoulujen yhteishaussa31.3.2023 08:10:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 17 951 hakijaa.
Ulla Richardson nimettiin Unesco-professuuriin30.3.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on solminut Jyväskylän yliopiston kanssa UNESCO oppituolisopimuksen vuosiksi 2023–2027. Tehtävään on nimetty Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksen professori Ulla Richardson.
Tunteeko suomalainen toimittaja työnsä merkitykselliseksi?30.3.2023 01:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston journalistiikan oppiaineessa toteutettavassa tutkimushankkeessa tarkastellaan suomalaisten toimittajien kokemaa työn merkityksellisyyttä ja sen yhteyttä journalismin eetoksen ja yhteiskunnallisen aseman muutokseen.
Työttömien haastatteluilla positiivisia vaikutuksia29.3.2023 07:45:00 EEST | Tiedote
TE-toimistot lisäsivät työttömille tehtävien haastattelujen määrää voimakkaasti vuonna 2017. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten näiden haastattelujen määrän kasvu vaikutti työttömyyden kestoon Suomessa. Tulosten perusteella parhaat vaikutukset voidaan saavuttaa, kun haastattelut kohdennetaan tiettyihin hakijaryhmiin.
Millaista on työssäkäyvän pienituloisen maahanmuuttajan arki Suomessa? – Pienituloisia maahanmuuttajia kutsutaan haastateltaviksi tutkimukseen28.3.2023 12:44:12 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella toteutettavassa, Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa hankkeessa tutkitaan, millaista on pienituloisten ihmisten arki ja toimeentulo tämän päivän Suomessa. Haastateltaviksi toivotaan työssäkäyviä pienituloisia maahanmuuttajia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme