Finanssiala ry

Pankkibarometri: Kotitalouksien luotonkysyntä säilyy vilkkaana – yritysten luototuksessa hiljaisempaa

Jaa

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on loppuvuoden 2020 aikana vilkastunut selvästi. Koronapandemian vaikutus näyttää jääneen vain tilapäiseksi pudotukseksi. Myös pankinjohtajien odotukset kotitalouksien lähikuukausien lainanottohalukkuudesta ovat hyvät. Sen sijaan yritysten luotonkysyntä on edelleen heikkoa. Loppuvuoden aikana luottoja on myönnetty selvästi vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Barometrikysely IV/2020 tehtiin pankinjohtajille marras-joulukuun vaihteessa.

Pankinjohtajat arvioivat barometrissa, että kotitalouksille on myönnetty vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä selvästi enemmän luottoja kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Myös odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat kasvussa. Pankinjohtajat arvioivat, että alkuvuodesta lainoitusta kysytään aiempaa enemmän sekä oman asunnon ostoon tai remontointiin että kulutustavaroiden hankintaan. Lainanottohalukkuus myös sijoitustoiminnan rahoittamiseen on kasvanut. Barometriin vastaajat arvioivat, että yleisestikin kotitalouksien kiinnostus osakerahasto- ja osakesijoittamiseen on noussut poikkeuksellisen korkealle.

Sen sijaan yrityksille myönnettyjen luottojen määrä on ollut tämän vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä vähäisempää kuin viime vuonna samaan aikaan. Koronakriisin talousvaikutukset näkyvät siten edelleen vahvasti yrityslainamarkkinoilla. Julkista rahaa on korona-aikana ollut tarjolla normaalia enemmän, mikä on voinut vähentää yritysten tarvetta pankkiluotoille.

Yritysten luotonkysynnän odotetaan edelleen heikkenevän alkuvuoden 2021 aikana. Investointien vähyys näkyy luotonkysynnän vähäisyytenä. Pankinjohtajien arvio on, että pankkiluottoja tarvitaan silti lisää käyttöpääomaan ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin. Yrityskauppoihin ja -järjestelyihin liittyvän luotonkysynnän odotetaan palautuvan koronakriisiä edeltäneelle tasolle, mikä voi kertoa yritysten halusta laajentaa tuotantoaan muuten kuin investointien kautta.

”Koronakriisin toisesta aallosta huolimatta kotitalouksien lainanottohalukkuus on loppuvuonna vilkastunut. Koska kotitaloudet eivät osta lomamatkoja ulkomaille, rahaa jää sijoittamiseen sekä asumisen laadun ja viihtyvyyden parantamiseen etätyöoloissa”, arvioi Finanssiala ry:n asiantuntija Mariia Somerla.

”Koronakriisi ja julkisen rahan tavanomaista suurempi tarjonta näkyvät yritysten heikossa luotonottohalukkuudessa. Koronakriisi on jakanut yrityksiä kriisistä hyötyjiin ja häviäjiin, joten ympäristö yrityskaupoille ja -järjestelyille on erittäin otollinen. On mielenkiintoista seurata, kehittyykö ensi vuoden tilanne yritysrahoituksen kysynnässä pankkien ennakoimalla tavalla”, Somerla toteaa.

Pankkibarometrissään Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Pankkibarometri IV/2020 -raportti

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Vahvistetaanko pankkiunionia vai etsitäänkö maksumiehiä koronakriisille?18.1.2021 07:00:00 EETTiedote

Piru on, missäpä muuallakaan, kuin yksityiskohdissa. Pankkiunionin tarkoitus on tuoda vakautta EU:n pankkijärjestelmään, ja siihen on myös Suomi ja Suomen pankkisektori sitoutunut. Koko euroalueen yhteiset pelisäännöt ja riskien yhdenmukainen tunnistaminen ovat sinänsä kannatettavia asioita, samoin yhteinen pankkivalvonta ja pankkikriisien ratkaisumekanismi. Nämä ohjaavat pankin mahdollisesta kaatumisesta aiheutuvat tappiot niille, jotka ovat pankkiin sijoittaneet. Pankkiunionirakennelman viimeinen palanen, EU:n yhteinen talletussuoja, voisi kuitenkin tuoda eurooppalaisten pienten ja keskisuurien pankkien ongelmat yhteisesti pankkiunionimaiden pankkien ja viime kädessä koko euroalueen veronmaksajien ratkaistaviksi.

Koronavuosi palkitsi rahastosijoittajan - pääoma ennätykselliset 132 miljardia euroa12.1.2021 12:59:24 EETTiedote

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2020 yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli vuoden lopussa 132 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Silmät suojaan – ilotulitekauppaa rajoittava kansalaisaloite on hukkunut hallinnon rattaisiin30.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Kansalaisaloite kuluttajille myytävien ilotulitteiden rajoittamiseksi meni eduskuntaan jo yli vuosi sitten, mutta siitä ei ole sen jälkeen kuulunut mitään. On ymmärrettävää, että esimerkiksi koronaan liittyvät asiat ovat kiilanneet käsittelyjonossa, mutta aloitteesta olisi syytä saada aikaan sääntelyehdotuksia. Viime vuodenvaihteessa ilotulitteet aiheuttivat viisi sairaalahoitoa vaatinutta silmävammaa ja sytyttivät yli sata tulipaloa.

Tunnistusvälineet kuntoon – vuodenvaihteen jälkeen pienikin verkko-ostos saattaa vaatia pankkitunnuksia29.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Vuodenvaihteen jälkeen kannattaa vahvaa tunnistusvälinettä, käytännössä pankkitunnuksia, pitää aina mukanaan. Tammikuun alussa päättyy toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) korttimaksamisen tunnistautumisen siirtymäaika, ja vahvan tunnistamisen vaatimus koskee sen jälkeen kaikkea sähköisesti tapahtuvaa maksamista. Vahvan tunnistautumisen tarkoituksena on parantaa maksupalveluiden turvallisuutta ja siten kuluttajansuojaa.

Vetoomus hallitukselle: Suomen on painettava jarrua pankkien yhteisvastuun ja sääntelyn lisäämisessä9.12.2020 10:55:36 EETTiedote

Suomalainen finanssiala vetoaa Sanna Marinin hallitukseen, että Suomi painaisi jarrua EU-pöydissä pankkiunioniin kuuluvien pankkien yhteisvastuun lisäämisessä ja pääomavaatimusten kiristämisessä. Valtiovarainministerien euroryhmä päätti viime viikolla 30.11. laajentaa pankkien kriisinratkaisun yhteisvastuuta aikaistamalla ylimääräisten vakausmaksujen tuomista yhteisen taakanjaon piiriin. Myös eurooppalaista yhteistä talletussuojaa kiirehditään. Pankkien vakavaraisuutta koskevan Basel III:n loppuunsaattaminen nostaisi merkittävästi pankkien pääomavaatimuksia ja voisi kiristää kotitalouksien ja yritysten lainansaantia. Lisäksi kotimaisessa valmistelussa olevat asuntolainojen uudet sääntelyehdotukset voivat vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja ensiasunnon hankintaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme