Pankkineuvontaa betonibunkkerissa – Ukrainassa pankkipalvelut pelaavat, myös Suomessa varauduttu kriisitilanteisiin

Finanssiala ry on ollut yhteydessä Ukrainassa toimiviin pankkeihin. Sikäläisten pankkien mukaan palvelut toimivat myös kriisitilanteessa.

”Eräs pankki kertoi, että verkkopalvelut toimivat normaalisti ja asiakkaita palvellaan konttorissa mahdollisuuksien mukaan. Ilmahälytyksen tullessa palvelu jatkuu pommisuojassa tai metroasemalla, missä pankkitoimihenkilö auttaa läppäri sylissä asiakkaita”, kertoo Finanssiala ry:n johtaja Niko Saxholm.

Saxholmin mukaan Ukrainassa sähkö- ja tietoverkot ovat toimineet hyvin vallattuja kaupunkeja lukuun ottamatta. Ukrainalaiset ovat torjuneet useita vakavia kyberhyökkäyksiä.

”Ukrainassa on hurja määrä kyberosaamista, ja sieltä varmasti haalitaan oppeja myös Suomeen, kunhan tilanne joskus hieman rauhoittuu.”

Entä miten Suomen pankkijärjestelmä selviäisi, jos oltaisiinkin samanlaisessa tilanteessa kuin Ukraina?

”Mahdotonta sitä on etukäteen sanoa, mutta olen luottavainen. Useisiin erilaisiin kriisitilanteisiin on varauduttu jo vuosia, ja Ukrainan opit näyttävät siltä, että pankkitoimintaa pystytään jatkamaan vaikeissakin olosuhteissa, kunhan sähkö- ja tietoverkot ovat käytettävissä edes rajatusti”, Saxholm sanoo.

Pankkeihin kohdistuu normaalinakin aikana palvelunesto- ja muita kyberhyökkäyksiä säännöllisesti, joten järjestelmät on jo viritetty niin tehokkaiksi kuin mahdollista.

Finanssialan yritykset ja viranomaiset myös harjoittelevat ja testaavat säännöllisesti varautumistaan kyberuhkiin: syksyllä toimijat testasivat varautumistaan finanssialan FATO-toimintaharjoituksessa ja parhaillaan on käynnissä muun muassa maksuliikkeen häiriöihin varautumista testaava yritysten ja viranomaisten TIETO22-yhteistoimintaharjoitus.

Esimerkiksi FATO-harjoituksessa järjestäjät loivat erilaisia skenaarioita ja niihin liittyviä kysymyksiä. Harjoittelun osanottajat sitten vastasivat, kuinka toimisivat kussakin tilanteessa. Tulosten perusteella pankit ja rahoitusalan viranomaiset ovat parantaneet varautumistaan erilaisiin uhkiin. Kehittämistä on vielä esimerkiksi yhteistoiminnassa ja viestinnässä.

Oma pesä kuntoon

Saxholm muistuttaa henkilökohtaisen varautumisen tärkeydestä, mikä koskee myös finanssiyhtiöitä ja niiden henkilöstöä.

”Yrityksen toiminnan mahdollistavat työntekijät: jos kotona ei ole ruokaa pöydässä, eivät työtkään suju. Henkisen rasitteen ja henkilökohtaisen stressin vaikutuksia on vaikeaa simuloida esimerkiksi harjoituksissa.”

Saxholm vinkkaa pelastusalan järjestöjen ja viranomaisten ylläpitämästä 72tuntia.fi-sivustosta, josta saa vinkkejä, miten varautua esimerkiksi sähköjen, vesihuollon tai verkkoinfran häiriöihin.

Yleinen suositus on, että jokaisella tulisi olla noin kolmen vuorokauden varalta esimerkiksi ruokaa ja lääkkeitä. Käteistä on hyvä olla, mutta sitä ei kannata hamstrata määräänsä enempää. Kriisi- ja poikkeustilanteissa auttaa, jos käytettävissä on jokin muu vaihtoehtoinen maksutapa kuten käteinen, mobiilisovellus tai toisen pankin luottokortti.