Jyväskylän yliopisto

Paperinvalmistuksen pitkä historia avautuu suomalais-japanilaisella yhteistyöllä

Jaa

Paperin pitkää historiaa ja itäaasialaisen paperinvalmistuksen tietotaidon siirtymistä Eurooppaan tutkitaan Jyväskylän ja Japanin Kyoto Sangyo yliopistojen yhteistyönä.

Timo Särkkä Kioton keisarillisen palatsin puistossa maaliskuussa 2020. Kuva: Pia Tolvanen
Timo Särkkä Kioton keisarillisen palatsin puistossa maaliskuussa 2020. Kuva: Pia Tolvanen

– Japanin pitkä ja rikas paperikulttuuri on klassinen esimerkki paperinvalmistuksen poliittisen taloustieteen lainalaisuuksista, joissa yhdistyvät teoreettinen tieto ja teknologinen taito, globaalin talouden historian dosentti Timo Särkkä kertoo.

Särkkä on tutkinut paperin valmistuksen historiaa vertailevasta näkökulmasta yhteistyössä japanilaisten tutkijoiden kanssa. Tutkimus käsittelee itäaasialaisen paperinvalmistuksen tietotaidon siirtymistä Eurooppaan ja erityisesti Isoon-Britanniaan.

– Suomen Akatemian myöntämällä kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvalla liikkuvuusrahoituksella olen pystynyt luomaan yhteistyöverkostoja japanilaisiin yliopistoihin ja lisäämään vaikuttavuutta tutkimukseeni, Särkkä toteaa.

Tutkimusta Särkkä on tehnyt osin Jyväskylässä historian ja etnologian laitoksella ja osin Kyoto Sangyo yliopiston taloustieteellisessä tiedekunnassa, jossa hän on vieraileva tutkija. Tuloksiin voi tutustua tuoreessa monografiassa Paper and the British Empire: The Quest for Imperial Raw Materials.

Paperinvalmistus kulkeutui Japaniin buddhalaisten munkkien mukana Kiinasta ja Koreasta 600-luvulla, mutta vielä Nara-kaudella (710–94) virkamiehet kirjoittivat arkiset tekstinsä puutikuille. Vasta Heian kaudella (794–1184) japanilaisen paperin käyttö yleistyi tieteessä, taiteessa ja kulttuurissa. Lisäksi paperille kehittyi myös teollisia käyttökohteita esimerkiksi rakentamisessa ja pakkausmateriaalina.

Keisarillinen pääkaupunki Heian-kyō, nykyinen Kioto, säilyi japanilaisen paperikulttuurin keskuksena, kunnes länsimaista paperia ryhdyttiin valmistamaan Japanissa Meiji kaudella (1868–1912).

Paperinvalmistuksen teknologiat siirtyivät Itä-Aasiasta Eurooppaan arabien välityksellä keskiajalla, mutta itäaasialaisia paperikulttuureja ei tunnettu eikä paperin syntyhistoriaa ymmärretty.

Vasta kolonialismin myötä itäaasialainen paperinvalmistuksen tietotaito levisi Eurooppaan. Ison-Britannian laajan Aasian imperiumin ansiosta erityisesti brittiläiset paperinvalmistajat oppivat hyödyntämään itäaasialaisia paperinvalmistuksen teknologioita ja raaka-aineita.

– Itäaasialaisen paperinvalmistuksen tietotaidon siirtyminen Eurooppaan on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka kolonialismi muutti Eurooppa-keskeistä maailmankuvaa, Särkkä huomauttaa.

Särkän tutkimus on julkaistu sarjassa Routledge Explorations of Economic History: Paper and the British Empire: The Quest for Imperial Raw Materials, 18 (routledge.com)

Lisätietoja: Dosentti Timo Särkkä, timo.sarkka@jyu.fi, +358 40 809 3958

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Timo Särkkä Kioton keisarillisen palatsin puistossa maaliskuussa 2020. Kuva: Pia Tolvanen
Timo Särkkä Kioton keisarillisen palatsin puistossa maaliskuussa 2020. Kuva: Pia Tolvanen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 29.1.2021: Kaverisuhteet ja sosiaalinen asema koulussa määrittävät nuorten liikkumista (Rajala)14.1.2021 08:00:00 EETTiedote

Nuorten kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan koulussa on yhteydessä nuorten liikkumiseen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Sosiaalisen hierarkian tikapuilla itsensä korkealle sijoittavat yläkoululaiset liikkuivat enemmän ja reippaammin vapaa-ajallaan verrattuna nuoriin, joiden kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan oli matala. Koulupäivän aikana sosiaalisen asemansa matalaksi kokevat nuoret liikkuivat välituntisin vähemmän ja olivat koulupäivän aikana enemmän paikallaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme