Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Parantunut koronatilanne ja viestit koronarajoitusten poistosta vauhdittavat työttömyyden laskua Pohjois-Pohjanmaalla

Jaa
Työttömyys on alentunut tasaisesti Pohjois-Pohjanmaalla alkuvuoden ajan kesäkuukausien hetkellistä lisäystä lukuun ottamatta. Työttömyys laskee loppuvuotta kohti ja parantunut koronatilanne sekä viestit koronarajoitusten poistosta vauhdittavat positiivista suuntaa.

Elokuun lopussa maakunnassa oli 19 800 työtöntä työnhakijaa (ml. lomautetut), mikä on 4 200 vähemmän kuin heinäkuussa ja 4 400 vähemmän kuin tammikuussa. Viime vuoden elokuusta työttömien määrä on vähentynyt 3 400:lla. Työttömyyslukuja on laskenut erityisesti koronapandemiasta aiheutuneiden lomautusten tasainen väheneminen. Elokuun 2021 lopussa kokoaikaisesti lomautettuna oli 1 300 henkilöä eli 2 100 vähemmän kuin vuosi sitten.

Alle 25-vuotiaita työttömiä oli elokuun lopussa 2 900, mikä on 900 vähemmän kuin tämän vuoden tammikuussa. Yli 50-vuotiaiden työttömyys kasvoi hieman kesäkuukausina - keväällä suunta oli aleneva. Elokuun lopussa yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli 6 600, mikä on 700 vähemmän kuin heinäkuussa ja reilu 1 200 vähemmän kuin tammikuussa. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on jatkunut maakunnassa jo viime vuoden keväästä lähtien. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli elokuun lopussa 7 700, mikä on 1 000 enemmän kuin tämän vuoden tammikuussa. Heinäkuusta pitkäaikaistyöttömien määrä väheni hieman (-200).

Elokuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (työttömyysaste) oli Pohjois-Pohjanmaalla 10,6 %. Koko maassa työttömyysaste oli 10,7 %. Suhteellinen työttömyys vaihtelee edelleen suuresti maakunnan sisällä. Elokuun lopussa työttömyysaste oli alhaisin Pyhännällä (5,3 %) ja korkein Vaalassa (13,5 %).

Avoimia työpaikkoja on maakunnassa edelleen hyvin tarjolla. Elokuun aikana ilmoitettiin Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston alueella avoimeksi 6 500 uutta työpaikkaa ja kaikkiaan maakunnassa oli tarjolla 11 200 työpaikkaa koko kuukauden aikana. Uusia paikkoja ilmoitettiin elokuun aikana 41 % enemmän kuin vuosi sitten. Määrällisesti suurin kysyntä kohdistui erityisesti palvelu- ja myyntityöntekijöihin sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöihin. Lisäksi useilla toimialoilla oli iso tarve avustaville työntekijöille. Monissa ammattinimikkeissä on yhtäaikaisesti sekä runsaasti työttömiä työnhakijoita että heille suunnattuja työpaikkoja. Vaikeuksia rekrytoinneissa koetaan eri puolilla maakuntaa.

Työllistymistä edistetään eri palvelumuodoin. Elokuun lopussa TE-hallinnon palveluihin osallistui 6 900 henkilöä. Vajaa puolet heistä oli koulutuksessa: omaehtoisesti työttömyysetuudella opiskeli 1 800 henkilöä ja työvoimakoulutuksessa oli 1 200 opiskelijaa. Työllistettynä yksityiselle ja julkiselle sektorille oli yhteensä 2 000 henkilöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa osallistujia oli 1 300. Lisäksi työ- ja koulutuskokeiluissa, vuorotteluvapaasijaisena sekä työnhaku- ja uravalmennuksessa oli yhteensä 600 osallistujaa.

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.TE-toimiston johtaja Maire Mäki kertoo työllisyystilanteesta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus:
johtaja Petri Keränen, 0295 026 727
yksikön päällikkö Eine Kela, 0295 038 227
asiantuntija Jarkko Pietilä, 0295 038 116
suunnittelija Pirjo Hyrkäs (tilastot), 0295 038 061
s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto:
johtaja Maire Mäki, 0295 056 800
palvelujohtaja Pirjo Juntunen, 0295 056 596
palvelujohtaja Mari Tuomikoski, 0295 056 801
palvelujohtaja Marita Rimpeläinen, 0295 056 713
s-posti: etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Veteraanikatu 1
90130 Oulu

0295 038 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin rehevissä ja matalissa järvissä17.4.2024 15:56:53 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis–huhtikuussa 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Pitkä jäätalvi näkyi lievästi myös syvempien järvien happipitoisuuksissa. Kuusamossa järvien jäänpaksuus oli maalis-huhtikuussa keskimäärin 0,8 m, Taivalkoskella 0,7 m ja Pudasjärvellä 0,6 metriä. Oulun ja Rokuan järvissä jään paksuus oli 0,6 m ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. Talven aikana ELY-keskuksen on ilmoitettu kalakuolemista Sievin Jyringinjärvellä, Vaalan Syväjärvellä ja Oulun Laholaisojassa.

Kasviplanktonin kevätkukinta värjäsi vettä Oulun edustalla merialueella12.4.2024 15:57:19 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti Oulun edustan merialueelta Kuivasmereltä Taskisenrannasta tehtyä vesistöhaittailmoitusta. Ilmoituksen mukainen ruskea vesi, haju ja verkkojen limoittuminen johtui todennäköisesti kasviplanktonin kevätkukinnasta. Kasviplanktonlevät voivat lisääntyä massoittain jään alla, kun valon määrä lisääntyy ja ravinteita on riittävästi. Kevätkukinta voi värjätä veden ruskeaksi tai punertavaksi ja sotkea verkkoja. Maalis- ja huhtikuun alun näytteissä vedenlaatu oli talviajalle tyypillinen. Pitkästä jäätalvesta huolimatta happitilanne oli syvemmillä alueilla hyvä. Matalaa ranta-aluetta on kuitenkin paljon ja vedenvaihtuvuudeltaan rajoitetuilla alueilla happitilanne on voinut heikentyä, mikä on voinut aiheuttaa hajuja ja kuplimista avannosta. Voimakkain kasviplanktonin kevätkukinta lienee ajoittunut maalis- ja huhtikuun näytteenottojen väliin. Vesinäytteiden ja vedenlaatutulosten osalta täytyy huomioida, että ne kertovat aina näytteenottohetken tilanteen. Vesist

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye