Pardia jäsentutkimus: Työpaikoilla on liikaa epäasiallista kohtelua

Yleisin työhön liittyvän epäasiallisen kohtelun muoto on työasioita koskevan mielipiteen ohittaminen tai huomiotta jättäminen. Tätä on kokenut reilu neljännes vastaajista (26 %). Vastaajista 19 prosentilta on vaadittu kohtuuttoman työmäärän tekemistä ja 17 prosentille on annettu työntekemiseen niin ikään kohtuuttomia aikatauluja.

Naiset kokevat työhön liittyvää epäasiallista kohtelua (43 %) hieman miehiä (41 %) enemmän. Työtehtävän luonteen mukaan se on yleisempää asiantuntijatehtävissä (45 %) kuin ammattitehtävissä (41 %) tai esimiestehtävissä (38 %). Pardialaisten työpaikoilla työhön liittyvää epäasiallista kohtelua kokevat kaikkein eniten yliopistoissa työskentelevät (51 %). Valtion virastoissa ja laitoksissa työskentelevistä sitä kokee 42 prosenttia ja 38 prosenttia Kelassa työskentelevät.

- Työnantajalla on velvollisuus puuttua työpaikalla tapahtuvaan häirintään. Häirinnän ehkäisemiseksi olisi hyvä aika ajoin arvioida työyhteisön sosiaalista toimivuutta, työprosessien sujuvuutta ja työn kuormittavuutta eri työntekijäryhmille. Arvioinnin perusteella voidaan määritellä millaiset toimet ovat tarpeen häirinnän estämiseksi, Pardian puheenjohtaja Niko Simola sanoo.

Epäasiallinen kohtelu tuottaa monenlaisia haittoja työpaikalle. Se heikentää työyhteisön toimintaa, laskee työmotivaatiota ja heikentää työn tuloksellisuutta. Se voi johtaa lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin ja huonontaa työpaikan mainetta.

- Häirintää voidaan ehkäistä esimerkiksi luomalla hyvän työkäyttäytymisen pelisäännöt ja laatimalla menettelytavat, joilla häirintään puututaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti. Tärkeää on myös kouluttaa esimiehet ja työntekijät häirinnän havaitsemiseen ja ehkäisemiseen sekä tehdä kaikkien tiettäväksi, että työpaikalla ei hyväksytä häirintää vaan siellä on nollatoleranssi häirinnälle.

Naiset kokevat miehiä enemmän henkilöön kohdistuvaa epäasiallista kohtelua

Yleisintä henkilöön/persoonaan liittyvä epäasiallinen kohtelu on aiheettoman arvostelun ja väärien syytösten kohteeksi joutumista (19 %) sekä sosiaalista eristämistä muista (19 %). Vastaajista 17 prosentille on esitetty loukkaavia kommentteja ja 12 prosentista on levitetty perättömiä juoruja. Uhkaavaa käyttäytymistä on kokenut 7 prosenttia.

Naiset kokevat henkilöön liittyvää epäasiallista kohtelua selvästi enemmän (35 %) kuin miehet (28 %). Muita yleisempää se on myös 35–44-vuotiailla. Pardialaisten työpaikoilla henkilöön liittyvää epäasiallista kohtelua kokevat selvästi eniten yliopistoissa työskentelevät (41 %) ja vähiten Kelassa työskentelevät (26 %). Valtion virastoissa ja laitoksissa työskentelevillä osuus on 35 prosenttia.

Suorittavissa ammattitehtävissä toimivat kokevat enemmän sosiaalista eristämistä (21 %) kuin muun tyyppisissä tehtävissä toimivat. Esimiesasemassa toimivat ovat joutuneet aiheettoman arvostelun tai väärien syytösten kohteeksi (22 %) ja heistä on levitetty perättömiä juoruja (14 %) muita enemmän.

Pardian häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua työpaikoilla koskevan jäsentutkimuksen aineisto kerättiin tammi-helmikuun vaihteessa 2018. Kyselyyn vastasi 6065 Pardian jäsentä. Vastaajista 77 prosenttia oli naisia ja 23 prosenttia miehiä. Heistä puolet oli valtion palveluksessa ja puolet työskenteli Kelassa, yliopistoissa sekä yksityisellä sektorilla.

Fakta: Mitä on epäasiallinen kohtelu

• Työpaikalla voi esiintyä monenlaista kiusaamista, häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Sitä on esimerkiksi väheksyvät ja pilkkaavat puheet, maineen tai aseman kyseenalaistaminen, toistuva uhkailu tai pelottelu sekä työyhteisöstä eristäminen.
  
  
• Epäasialliseen kohteluun voi liittyä myös työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä. Tällaista voi olla esimerkiksi toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon, työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen sekä sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein. Epäasiallinen kohtelu voi kohdistua työntekijän henkilöön tai se voi olla työhön liittyvää.
  
  
• Epäasiallisen kohtelun taustalla on usein työpaikan huono ilmapiiri, töiden huono organisointi, epäselvät vastuut, puutteellinen esimiestyö ja työyhteisön ongelmat. Tilannekohtaisesti myös liiallinen työmäärä ja aikapaine voivat vaikuttaa siihen, että käyttäytyminen työpaikalla ei aina ole asiallista.

Aiemmin julkaistu Pardian jäsentutkimus: Seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi työpaikoilla on madallettava kynnystä puhua ja puuttua häirintään

Lisätietoja: Pardian puheenjohtaja Niko Simola, gsm 040 566 8517 ja asiamies Tapio Rissanen, gsm 045 7731 4358.