Helsingin yliopisto

Parisuhdeväkivallan uhrit jäävät usein vaille apua päivystyskäynnin jälkeen

Jaa

Elisa Hackenbergin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin parisuhdeväkivallan aiheuttamista vammoista johtuvia päivystyskäyntejä Helsingin tapaturmapäivystyksissä. Vain pieni osa uhreista ohjattiin päivystyksestä tukipalvelun piiriin.

Kuva: Mostphotos.
Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.
Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.

Parisuhdeväkivaltaa ja sen aiheuttamia vammoja on aiemmin tutkittu pääasiassa työikäisten naisuhrien näkökulmasta. Elisa Hackenberg kuitenkin havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kaikenikäiset naiset ja miehet hakeutuivat tapaturmapäivystyksiin parisuhdeväkivallasta aiheutuneiden vammojen vuoksi.

– Tyypillisen parisuhdeväkivallan uhrin profiloiminen 175 päivystyspotilaan aineistosta ei ollut mahdollista. Väkivallan tai vammojen vakavuudessa ei myöskään havaittu eroja eri ikäryhmien tai sukupuolten välillä, mutta vammatyypit ja kuvatut väkivallanteot erosivat jonkin verran iän ja sukupuolen mukaan. Miehillä todetut vammat olivat tyypillisesti aiheutuneet teräaseen käytöstä, naisilla korostuivat murtumat ja pään vammat, Hackenberg kertoo.

Parisuhdeväkivallasta aiheutuneet vammat olivat pääasiassa lieviä, kuten mustelmia ja ruhjeita, mutta joukossa oli myös henkeä uhkaavia vammoja.

Selkeä hoitoketju puuttuu

Lievienkin vammojen taustalta paljastui usein vakavaa väkivaltaa. Yli 70 prosentilla tutkimuspotilaista vammat olivat joko aiheutuneet vakavasta väkivallasta, tai potilaalla oli todettavissa ainakin yksi tulevalle henkirikokselle altistava riskitekijä, kuten pahoinpitely raskausaikana, entisen kumppanin tekemä väkivalta, aseen käyttö, kuristaminen tai tappouhkaus pahoinpitelyn yhteydessä.

Tästä huolimatta vain pieni osa parisuhdeväkivallan uhreista ohjattiin päivystyksestä jonkinlaisen tukipalvelun piiriin. Hackenbergin mukaan tämä johtunee erityisesti selkeän hoitoketjun ja sopivien tukipalveluiden puutteesta.

– Lakisääteinen vastuu parisuhdeväkivallan uhrin tukipalveluiden järjestämisestä on sosiaalihuollolla, mutta tutkimusten mukaan uhrit hakevat yleensä ensisijaisesti apua terveydenhuollosta. Käytännössä tukipalveluiden järjestäminen jää pitkälti kolmannen sektorin vastuulle, ja palvelut vaihtelevat paikkakunnittain.

Tutkimuksessa 89 prosenttia parisuhdeväkivaltaan liittyvistä päivystyskäynneistä ajoittui virka-ajan ulkopuolelle, jolloin selkeän hoitoketju merkitys korostuu entisestään.

Parisuhdeväkivalta saattaa hidastaa toimintakyvyn palautumista

Hackenbergin tutkimuksessa selvitettiin lisäksi parisuhdeväkivaltakokemusten vaikutusta tuki- ja liikuntaelinvamman paranemiseen. Tutkimus on osa kansainvälistä projektia, jossa oli mukana yhteensä 250 naispotilasta Suomesta, Espanjasta, Hollannista ja Kanadasta.

Tutkimuksessa seurattiin tuki- ja liikuntaelinvamman vuoksi ortopedisella kontrollipoliklinikalla hoidettavia naispotilaita vuoden ajan. Tutkittavilta seurattiin vamman paranemisen lisäksi heidän kokemaansa elämänlaatua ja toimintakyvyn palautumista. Samalla kartoitettiin tutkittavien mahdollisia parisuhdeväkivaltakokemuksia sekä toipilasaikana että aiemmassa elämässä. Yhteensä 41 prosenttia tutkimukseen osallistuneista naispotilaista kertoi joskus kokeneensa henkistä, fyysistä tai seksuaalista parisuhdeväkivaltaa.

– Tutkimuksessa saatiin alustavia viitteitä siitä, että aiemmat parisuhdeväkivaltakokemukset saattavat hidastaa toimintakyvyn palautumista tuki- ja liikuntaelinvamman jälkeen sekä laskea elämänlaatua toipumisaikana, Elisa Hackenberg kertoo.

Parisuhdeväkivallan ja muiden traumaattisten kokemusten tiedetään vaikuttavan voimakkaasti yleiseen terveydentilaan ja kokemukseen omasta terveydestä.

– Viime aikoina on alettu tutkia, vaikuttavatko aiemmat traumakokemukset myös lääketieteellisen hoidon onnistumiseen. Tutkimuksemme perusteella aiemmat parisuhdeväkivaltakokemukset saattaisivat heikentää tuki- ja liikuntaelinvamman hoidon tulosta, Hackenberg kertoo.

– Odotan mielenkiinnolla tutkimuksen jatko-osan käynnistymistä.

Väitöksen tiedot

LL Elisa Hackenberg väittelee 27.5.2022 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Trauma-informed care for injuries after intimate partner violence". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Töölön sairaala, Luentosali 1, Topeliuksenkatu 5.

Väitöstä voi seurata striiminä Teamsissa.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Joonas Sirola, Kuopion yliopisto, ja kustoksena on professori Teppo Järvinen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Elisa Hackenberg
erikoislääkäri
elisa.hackenberg@hus.fi
0504286246

Virve Koljonen
Professori, ylilääkäri, HY ja HUS
0504271980
virve.koljonen@hus.fi

Kuvat

Kuva: Mostphotos.
Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.
Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovien esitysten tai materiaalien yhteydessä. Muu käyttö tai kuvien luovuttaminen kolmansien osapuolien käyttöön on kielletty. Kuvaajan tai kuvapankin nimi mainittava, jos se on tiedossa; lähteenä mainittava Helsingin yliopisto.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme