Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Pärjäisitkö häiriötilanteessa 72 tuntia ilman apua?

Jaa

Yhteiskunnan häiriötilanteissa omatoimisella varautumisella on suuri merkitys sekä kansalaisille että viranomaisille. Miten pitää toimia, kun esimerkiksi sähkökatkon takia vettä ei yhtäkkiä tulekaan kraanasta tai lämmitys ei toimi? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) toimesta on luotu uusi 72 tuntia -varautumiskonsepti, jossa käydään konkreettisesti läpi arjesta selviytymistä ennen viranomaisten apua.

Jokainen voi kysyä itseltään, pärjäisikö häiriötilanteessa 72 tuntia omin avuin? Tällaisia tilanteita voivat aiheuttaa esimerkiksi suuronnettomuudet ja ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet sään ääri-ilmiöt, kuten rajut myrskyt. 72 tuntia eli kolme vuorokautta on kansainvälisesti viranomaisten ja avustusjärjestöjen tunnistama aika, jossa kansalaisten omatoiminen varautuminen häiriöihin helpottaa sekä omaa pärjäämistä että yhteiskunnan auttamispainetta.

– Kansalaisten omatoiminen varautuminen antaa viranomaisille enemmän peliaikaa ja sujuvoittaa heidän työtään. Rakennamme elämän liikaa viranomaisten varaan, toteaa Uudenmaan pelastusliiton toiminnanjohtaja Pekka Vänskä. Hän toimii kansalaisille suunnattujen 72 tuntia -koulutusten kurssinjohtajana.

Kaupunkilaiset nuoret ja naiset keskiössä

Kaupunkilaiset arvelevat selviytyvänsä häiriötilanteista maaseudun asukkaita huonommin. Maaseudulla on enemmän kokemuksia esimerkiksi myrskyjen aiheuttamista sähkökatkoista ja siellä varautuminen on luontevampi osa arkea. Tämä käy ilmi SPEKin vuonna 2016 julkaistusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kotien varautumista häiriötilanteisiin.

Erityisesti kaupungeissa asuvat naiset ja nuoret kokevat olevansa heikosti varautuneita ja arvioivat turvallisuustaidoissaan olevan eniten puutteita muihin ryhmiin verrattuna. He myös suunnittelevat muita harvemmin toimintaansa häiriötilanteiden varalta, ja esimerkiksi kotivaraa kaupunkilaisilla on vähemmän.

– Haluamme opettaa ihmisille, että varautuminen on paitsi hyödyllinen myös mukava kansalaistaito, joka helpottaa arkea. Tarkoituksena on herätellä ihmisiä ajattelemaan omatoimisen varautumisen merkitystä. Toivomme ihmisten huomaavan, mitä omassa kotitaloudessa voi tehdä varautumistason parantamiseksi, SPEKin erityisasiantuntija Mia Kunnaskari painottaa.


Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikuntaan kuuluvat SPEK, Marttaliitto, Maa- ja kotitalousnaiset, Huoltovarmuuskeskus, Hyötykasviyhdistys, Kotitalousopettajien liitto, Suomen metsästäjäliitto, Kalatalouden keskusliitto, Martha-förbundet, Suomen mehiläishoitajain liitto, Paliskuntain yhdistys, Suomen partiolaiset, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, maa- ja metsätalousministeriö, Svenska trädgårdsförbundet, Maaseutuvirasto, 4H ja Arktiset aromit. Koulutuksen suunnittelun on rahoittanut Huoltovarmuuskeskus.

Yhteyshenkilöt

Erityisasiantuntija Mia Kunnaskari, puh. 040 736 5683

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Ratamestarinkatu 11
00520 HELSINKI

09 476 112, spekinfo@spek.fihttp://www.spek.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Tulitöiden aiheuttamat suurpalot ovat romahtaneet 30 vuodessa – Tulityökoulutusta pidetään tärkeänä12.9.2018 13:33Tiedote

Ennen kuin tulitöiden turvallisuuskoulutus aloitettiin vuonna 1988, tulitöiden tekeminen aiheutti noin 40 prosenttia suurpaloista. Nykyisin hitsaus, laikkaleikkaus ja muut tulityöt aiheuttavat suurpaloista alle viisi prosenttia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämän kyselyn mukaan tulitöiden turvallisuuskoulutusta pidetään tärkeänä, joskin koulutuksen suhde työelämän realiteetteihin vaatii jatkuvaa kehittämistä.

”Jos kriisi puhkeaa tai sota syttyy” - Riskiviestintä informoi ja herättää epäilyksiä28.8.2018 14:35Tiedote

Om krisen eller kriget kommer -esite herätti keväällä paljon keskustelua niin julkaisumaassa Ruotsissa kuin Suomessakin. Onko kyseessä vain informaation jakaminen, vai yritetäänkö ihmisten asenteisiin piilovaikuttaa tai suorastaan rivien välistä kertoa jotain, mitä ei ääneen voi sanoa? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjesti maanantaina 27.8. keskustelutilaisuuden, jossa tutkija Minna Lundgren Keski-Ruotsin yliopiston Risk and Crisis Research Center -yksiköstä kertoi ruotsalaisten kotitalouksien varautumisesta ja kotitalouksille suunnatusta riskiviestinnästä.

Tulityölupa on sähköistynyt15.8.2018 12:20Tiedote

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö tiedottaa 15.8.2018. Tulitöiden tekemisestä aiheutuneet suurpalot vähenivät radikaalisti sen jälkeen, kun tulityölupa ja tulitöiden turvallisuuskoulutus otettiin käyttöön. Nyt tulityölupa on astunut sähköiseen maailmaan. Aiemmin paperisena toiminut lupakäytäntö voidaan nyt toteuttaa sähköisesti vaikkapa kännykällä itse tulityöpaikalla. Näin olosuhteet voidaan dokumentoida valokuvina, prosessit nopeutuvat ja turvallisuus paranee.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme