Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Pärjäisitkö häiriötilanteessa 72 tuntia ilman apua?

Jaa

Yhteiskunnan häiriötilanteissa omatoimisella varautumisella on suuri merkitys sekä kansalaisille että viranomaisille. Miten pitää toimia, kun esimerkiksi sähkökatkon takia vettä ei yhtäkkiä tulekaan kraanasta tai lämmitys ei toimi? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) toimesta on luotu uusi 72 tuntia -varautumiskonsepti, jossa käydään konkreettisesti läpi arjesta selviytymistä ennen viranomaisten apua.

Jokainen voi kysyä itseltään, pärjäisikö häiriötilanteessa 72 tuntia omin avuin? Tällaisia tilanteita voivat aiheuttaa esimerkiksi suuronnettomuudet ja ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet sään ääri-ilmiöt, kuten rajut myrskyt. 72 tuntia eli kolme vuorokautta on kansainvälisesti viranomaisten ja avustusjärjestöjen tunnistama aika, jossa kansalaisten omatoiminen varautuminen häiriöihin helpottaa sekä omaa pärjäämistä että yhteiskunnan auttamispainetta.

– Kansalaisten omatoiminen varautuminen antaa viranomaisille enemmän peliaikaa ja sujuvoittaa heidän työtään. Rakennamme elämän liikaa viranomaisten varaan, toteaa Uudenmaan pelastusliiton toiminnanjohtaja Pekka Vänskä. Hän toimii kansalaisille suunnattujen 72 tuntia -koulutusten kurssinjohtajana.

Kaupunkilaiset nuoret ja naiset keskiössä

Kaupunkilaiset arvelevat selviytyvänsä häiriötilanteista maaseudun asukkaita huonommin. Maaseudulla on enemmän kokemuksia esimerkiksi myrskyjen aiheuttamista sähkökatkoista ja siellä varautuminen on luontevampi osa arkea. Tämä käy ilmi SPEKin vuonna 2016 julkaistusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kotien varautumista häiriötilanteisiin.

Erityisesti kaupungeissa asuvat naiset ja nuoret kokevat olevansa heikosti varautuneita ja arvioivat turvallisuustaidoissaan olevan eniten puutteita muihin ryhmiin verrattuna. He myös suunnittelevat muita harvemmin toimintaansa häiriötilanteiden varalta, ja esimerkiksi kotivaraa kaupunkilaisilla on vähemmän.

– Haluamme opettaa ihmisille, että varautuminen on paitsi hyödyllinen myös mukava kansalaistaito, joka helpottaa arkea. Tarkoituksena on herätellä ihmisiä ajattelemaan omatoimisen varautumisen merkitystä. Toivomme ihmisten huomaavan, mitä omassa kotitaloudessa voi tehdä varautumistason parantamiseksi, SPEKin erityisasiantuntija Mia Kunnaskari painottaa.


Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikuntaan kuuluvat SPEK, Marttaliitto, Maa- ja kotitalousnaiset, Huoltovarmuuskeskus, Hyötykasviyhdistys, Kotitalousopettajien liitto, Suomen metsästäjäliitto, Kalatalouden keskusliitto, Martha-förbundet, Suomen mehiläishoitajain liitto, Paliskuntain yhdistys, Suomen partiolaiset, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, maa- ja metsätalousministeriö, Svenska trädgårdsförbundet, Maaseutuvirasto, 4H ja Arktiset aromit. Koulutuksen suunnittelun on rahoittanut Huoltovarmuuskeskus.

Yhteyshenkilöt

Erityisasiantuntija Mia Kunnaskari, puh. 040 736 5683

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Ratamestarinkatu 11
00520 HELSINKI

09 476 112, spekinfo@spek.fihttp://www.spek.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Livskraftiga brandkårer bidrar till att säkerställa räddningstjänster för medborgare7.6.2018 10:37Tiedote

Även om man i en del av brandkårerna speciellt i glesbygden kämpar med tynande verksamhet, kan man ändå konstatera att det i allmänhet går bra för brandkårerna. Enligt de undersökningar som Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland låtit utföra intresserar brandkårsverksamheten speciellt unga, och till och med 57 % kunde tänka sig att börja med brandkårsverksamheten. Brandkårister motiveras av viljan att hjälpa, aktivitet och kompetensutveckling. I brandkårer lär man sig viktiga säkerhetsfärdigheter för vardagens överraskande situationer, såsom primärsläckning och återupplivning. I Finland finns cirka 33 000 brandkårister.

Palokuntien elinvoimaisuus turvaa osaltaan pelastuspalvelut kansalaisille7.6.2018 10:31Tiedote

Vaikka osassa palokunnista erityisesti harva-asutusalueille kamppaillaan toiminnan hiipumisen kanssa, niin pääosin voidaan todeta, että palokunnilla menee hyvin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämien tutkimusten mukaan palokuntatoiminta kiinnostaa erityisesti nuoria ja jopa 57 % voisi ajatella aloittavansa palokuntaharrastuksen. Palokuntalaisia motivoi auttamisen halu sekä toiminta ja osaamisen kehittäminen. Palokunnissa oppiikin hyvin tärkeitä turvallisuustaitoja arjen yllättävissä tilanteissa selviämiseen, kuten alkusammutusta ja elvytystä. Palokuntalaisia on Suomessa noin 33 000.

Ullakon palo-osastointi voi pelastaa rivitalon täystuholta1.6.2018 10:41Tiedote

Vanhemmissa rivitaloissa ullakko voi olla talon päästä päähän ulottuva yhtenäinen avoin tila. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdessä asunnossa alkanut tulipalo saattaa levitä ullakon kautta koko rakennukseen. Seurauksena voi olla rivitalon täystuho. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö suosittelee ullakon jakamista osiin palon leviämistä estävin rakentein kaikkiin sellaisiin rivitaloihin, joissa sitä ei ole tehty.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme