Pärjäisitkö häiriötilanteessa 72 tuntia ilman apua?

Jokainen voi kysyä itseltään, pärjäisikö häiriötilanteessa 72 tuntia omin avuin? Tällaisia tilanteita voivat aiheuttaa esimerkiksi suuronnettomuudet ja ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet sään ääri-ilmiöt, kuten rajut myrskyt. 72 tuntia eli kolme vuorokautta on kansainvälisesti viranomaisten ja avustusjärjestöjen tunnistama aika, jossa kansalaisten omatoiminen varautuminen häiriöihin helpottaa sekä omaa pärjäämistä että yhteiskunnan auttamispainetta.

– Kansalaisten omatoiminen varautuminen antaa viranomaisille enemmän peliaikaa ja sujuvoittaa heidän työtään. Rakennamme elämän liikaa viranomaisten varaan, toteaa Uudenmaan pelastusliiton toiminnanjohtaja Pekka Vänskä. Hän toimii kansalaisille suunnattujen 72 tuntia -koulutusten kurssinjohtajana.

Kaupunkilaiset nuoret ja naiset keskiössä

Kaupunkilaiset arvelevat selviytyvänsä häiriötilanteista maaseudun asukkaita huonommin. Maaseudulla on enemmän kokemuksia esimerkiksi myrskyjen aiheuttamista sähkökatkoista ja siellä varautuminen on luontevampi osa arkea. Tämä käy ilmi SPEKin vuonna 2016 julkaistusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kotien varautumista häiriötilanteisiin.

Erityisesti kaupungeissa asuvat naiset ja nuoret kokevat olevansa heikosti varautuneita ja arvioivat turvallisuustaidoissaan olevan eniten puutteita muihin ryhmiin verrattuna. He myös suunnittelevat muita harvemmin toimintaansa häiriötilanteiden varalta, ja esimerkiksi kotivaraa kaupunkilaisilla on vähemmän.

– Haluamme opettaa ihmisille, että varautuminen on paitsi hyödyllinen myös mukava kansalaistaito, joka helpottaa arkea. Tarkoituksena on herätellä ihmisiä ajattelemaan omatoimisen varautumisen merkitystä. Toivomme ihmisten huomaavan, mitä omassa kotitaloudessa voi tehdä varautumistason parantamiseksi, SPEKin erityisasiantuntija Mia Kunnaskari painottaa.


Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikuntaan kuuluvat SPEK, Marttaliitto, Maa- ja kotitalousnaiset, Huoltovarmuuskeskus, Hyötykasviyhdistys, Kotitalousopettajien liitto, Suomen metsästäjäliitto, Kalatalouden keskusliitto, Martha-förbundet, Suomen mehiläishoitajain liitto, Paliskuntain yhdistys, Suomen partiolaiset, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, maa- ja metsätalousministeriö, Svenska trädgårdsförbundet, Maaseutuvirasto, 4H ja Arktiset aromit. Koulutuksen suunnittelun on rahoittanut Huoltovarmuuskeskus.