PedaSensistä hyötyy sekä lapsi että aikuinen
Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa toteutettavassa hankkeessa lastentarhanopettajia ohjataan huomioimaan lapset yksilöinä ryhmässä, ryhmän jäsenenä.
– Aikuinen huomioi samanaikaisesti yksittäisen lapsen ja koko ryhmän tarpeet ja aloitteet, kertoo hankkeessa työskentelevä kasvatustieteen maisteri Sivi Harkoma. – Hän huomaa sekä kielelliset että ei-kielelliset viestit. Hän myös vastaa lapselle.
Harkoma sai tiedekunnan pro gradu-palkinnon tutkimusryhmässä tekemästään työstä Aikuisen pedagogisen sensitiivisyyden kehittäminen taaperoryhmässä toteutetun PedaSens-intervention avulla.
– Hyvät käytännöt vahvistuvat koko päiväkotitiimissä lastentarhanopettajien vuorovaikutustaitojen kautta, toteaa dosentti, yliopistonlehtori Nina Sajaniemi.
Me ollaan me
On tärkeää tunnetasolla tietää kuuluvansa ryhmään, se on paljon enemmän kuin osallistumista. Ryhmän jäsenyys on merkityksellistä. Yhteenkuuluvuus luo yhteisöllisyyttä, jolloin voidaan vahvistaa koko ryhmän hyvää ilmapiiriä ja hyväntahtoisuutta.
Pääkaupunkiseudun jälkeen hanke laajenee syksyllä 2017 Kajaaniin, Mikkeliin, Imatralle ja Lappeenrantaan. Tutkimus- ja kehittämishanke kohdistuu nyt 1-5-vuotiaiden ryhmiin.
Tutkimuksessa videoidaan ryhmän toimintaa ja siihen kuuluu viisi työnohjauksellista keskustelua. Tutkijat haluavatkin nähdä, voiko lyhyellä interventiolla vähentää lasten kokemaa stressiä vahvistamalla lastentarhanopettajien pedagogista sensitiivisyyttä.
Lapset ovat temperamentiltaan erilaisia. Myös heidän stressinsäätelykykynsä vaihtelee. Sensitiivinen lastentarhanopettaja osaa joustavasti ja kannustavasti houkutella esimerkiksi ujoa lasta kohti vertaistoimintaa.
– Myös kiihtyvää lasta voidaan auttaa vahvistamaan omaa jarruaan ilman että hän hermostuu, Sajaniemi kertoo.
Lastentarhanopettajan sensitiivisyys koko lapsiryhmää kohtaan tukee lapsia stressin säätelyssä ja lisää heidän sosiaalista hyvinvointiaan ja oppimistaan.
– Uskomme sen lisäävän myös aikuisten työhyvinvointia, sillä se tuo työhön lisää merkityksellisyyttä ja onnistumisen kokemuksia, Harkoma sanoo.
Tutkimuksen taustaa
PedaSens-intervention periaatteet nousevat lapsen kehityksen sekä aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen teorioista, kuten neurobiologiaan ja kiintymyssuhdeteoriaan perustuvista tutkimuksista yhdistettynä pedagogiseen tietoon laadukkaasta vuorovaikutuksesta varhaiskasvatuksen kontekstissa.
PedaSens-interventiota on kehitetty vuodesta 2013 saakka yhdessä varhaiskasvatuksessa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Keskusteluissa teoreettinen tieto yhdistetään ryhmistä videoitujen vuorovaikutustilanteiden reflektiiviseen havainnointiin. Pilottitutkimuksen aikana tutkija arvioi alku ja loppunauhat aikuisten emotionaalisen saatavillaolon mittarilla sekä lasten toimintaan sitoutuneisuuden mittarilla. Näitä videoita käytetään päiväkotiryhmässä työskentelevien tiimien reflektiivisen havainnoinnin ja pedagogisen sensitiivisyyden tukemiseen viiden interventioon sisältyvän keskustelukerran aikana.
Syksyllä 2016 julkaistu pilottitutkimus osoitti tutkimukseen osallistuneiden taaperoryhmien hyötyneen tutkimuksesta verrattuna kontrolliryhmään, joka ei osallistunut interventioon. Kehittämistyöstä kerrotaan kaupunkien alueellisissa sekä päiväkodeissa järjestettävissä koulutustilaisuuksissa, ja myöhemmin siitä julkaistaan PedaSens-manuaali, jota voidaan hyödyntää lastentarhanopettajien ja muun päiväkodin koko henkilökunnan koulutuksessa ja opetuksessa.
PedaSens on osa LASSO-hanketta, jossa tutkitaan lasten stressinsäätelyä ja oppimista. Tutkimusryhmään kuuluvat Nina Sajaniemen ja Sivi Harkoman lisäksi yliopistonlehtori Eira Suhonen ja lastenpsykiatri Jukka Mäkelä.
Lisätietoja:
Sivi Harkoma, puh. 050 448 7034, s-posti sivi.harkoma@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Ystävällisin terveisin
Anna Maria Peltonen
Tiedeviestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme