Pelloilla 3,6 miljardia kiloa viljaa – kohtuullinen sato edellyttää poutapäiviä

– Viljasato on näillä näkymin pienin viiteen vuoteen, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Anneli Partala satoarvion tietojen perusteella.

Kaikkien peltokasvien satoarviot ovat kooste vaihtelevasta tilanteesta eri puolilla Suomea:

– Alkukesän kuivuus ja kuumuus, yksittäiset hallayöt sekä kesäkuun puolivälin jälkeen saatu suuri sademäärä ovat kurittaneet kasvustoja Alavudella, kertoo ProAgrian kasvintuotannon asiantuntija Jussi Hannonen.

Tämänhetkisten satonäkymien toteutumisen ratkaisevat lopulta korjuuhetken sääolot.

Kaurasato kasvaa – muissa viljoissa vähennystä

Kaurasadosta on odotettavissa kymmenyksen suurempi kuin viime vuonna eli noin 1,1 miljardia kiloa. Sato ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen suuri, sillä viime vuonna kaurasato oli pienimmillään viiteen vuoteen. Ohrasato jää viime vuoden tasolle eli 1,5 miljardiin kiloon. Vehnäsato pienenee noin 15 prosenttia ja jää alle 900 miljoonan kilon.

Viime vuoden ruissato (107 miljoonaa kiloa) oli suurin 15 vuoteen. Tänä vuonna sato putoaa jälleen alle kotimaisen kulutuksen. Satonäkymät yltävät rukiin osalta 87 miljoonaan kiloon, joka ei kata kotimaista noin 100 miljoonan kilon vuotuista kulutusta.

Herneestä ja härkäpavusta toiveissa ennätyssatoja

Herne- ja härkäpapualat kaksinkertaistuivat viime vuonna. Tänä vuonna viljelyala on yhtä suuri ja sato-odotukset ovat korkealla. Molemmista odotetaan kaksinumeroisia kasvuprosentteja sadon määrässä. Sama pätee myös rapsiin, jonka kylvöala tuplaantui viime vuodesta.

Perunan sato-odotukset ovat maltilliset. Sato näyttäisi olevan hieman viime vuotta suurempi. Sokerijuurikkaasta sen sijaan odotetaan tässä vaiheessa 15 prosenttia viime vuotta parempaa satoa. Perunan ja sokerijuurikkaan kasvukausi on tosin vielä kesken, joten niiden osalta arviot ovat epävarmoja.

Säilörehun ja kuivaheinän satonäkymät ovat hyvät

Nurmikasvustot ovat pääosin hyötyneet sateista, eikä kuivuus ole juurikaan haitannut niiden kasvua. Laadullisia tappioita nurmirehusatoihin voi tulla, jos niiden korjuu viivästyy sateiden takia. Sama laadullinen riski on vielä kaikilla sadonkorjuuta odottavilla peltokasveilla.

Tilaston taustaa

Luken satotilaston satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta elokuun 22. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot ja paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tilanteeseen 22.8.2016.

Satoarvioon liittyvän taulukon löydät tilaston sivulta. Tilastotietokannassa on satotietoja vuodesta 1920 alkaen.

Tarkempaa tietoa satomääristä saadaan marraskuun 24. päivänä, jolloin satomäärien laskemisessa on käytettävissä maatiloilta saatuja satotietoja. 

Voit tilata Luken tilastoja sähköpostiisi.