Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Pelloilla talvehtivat linnut siirtyvät nopeimmin pohjoiseen ilmaston muuttuessa

Jaa

Uuden suomalaistutkimuksen mukaan pelloilla talvehtivat linnut siirtyivät ilmastonmuutoksen vuoksi nopeimmin pohjoiseen verrattuna asutusalueiden ja metsien talvilintuihin.

Levinneisyysalueiden muutokset olivat voimakkaimpia lajeilla, jotka suosivat vähäistä lumimäärää tai lumipeitteen puuttumista, kuten kuvassa näkyvällä keltasirkulla. (Kuva: Aleksi Lehikoinen)
Levinneisyysalueiden muutokset olivat voimakkaimpia lajeilla, jotka suosivat vähäistä lumimäärää tai lumipeitteen puuttumista, kuten kuvassa näkyvällä keltasirkulla. (Kuva: Aleksi Lehikoinen)

Lajien levinneisyysalueet ja runsaudet siirtyvät ilmastonmuutoksen vuoksi pohjoiseen kohti napa-alueita. Uusi tutkimus osoittaa, että lintulajien talviaikaiset siirtymät kohti pohjoista vaihtelevat elinympäristötyyppien välillä. Voimakkaimmat siirtymät havaittiin peltoalueilla verrattuna metsä- ja kaupunkialueisiin. Vaikka vuosittainen vaihtelu lajien esiintymisessä voi olla huomattavaa, 81 lintulajin talviset levinneisyysalueet ovat tutkimuksen mukaan siirtyneet keskimäärin noin 40 kilometriä pohjoiseen 1990-luvulta lähtien.

Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että lumi vaikuttaa todennäköisesti lämpötilaa enemmän lajien esiintymisalueiden siirtymiseen. Lumipeite voi rajoittaa lintujen pääsyä ravintoon talvella, joten ilmastonmuutoksen aiheuttama lumipeitteen väheneminen voi aiheuttaa lajien runsauden siirtymiä.

– Lumipeite on kriittisempi tekijä avoimissa elinympäristöissä, kuten peltoaukeilla, joissa linnut ruokailevat maassa, kuin metsissä, joissa ravintoa löytyy puista, kertoo tutkija Laura Bosco Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Helsingin yliopistosta.

Suomessa lumipeite kasvaa tyypillisesti pohjoiseen ja itään päin, mutta yleisesti lumipeite on vähentynyt monilla alueilla. Vähentynyt lumipeite tarjoaa ravintoa talvehtiville linnuille. Kaiken kaikkiaan havaitut lajien siirtymät kohti koillista olivat voimakkaampia alueilla, missä lumipeite oli vähentynyt eniten viime vuosikymmeninä. Lajit reagoivat kuitenkin eri tavoin ilmastonmuutokseen riippuen niin lumiolosuhteista kuin missä elinympäristössä ne talvehtivat.

– Levinneisyysalueiden muutokset olivat voimakkaimpia lajeilla, jotka suosivat vähäistä lumimäärää tai lumipeitteen puuttumista, kuten keltasirkku ja varpunen. Sen sijaan lajit, jotka talvehtivat säännöllisesti paksulumisissa oloissa, kuten käpytikka ja töyhtötiainen, siirtyivät vähemmän, kertoo tutkija Purabi Deshpande Helsingin yliopistosta.

Aiempien tutkimusten perusteella lumiolosuhteet voivat vaikuttaa myös lintulajien elinympäristövalintaan talvella. Linnut suosivat peltoja verrattuna asutusalueisiin, jos lumipeite on ohut tai puuttuu.

Tutkimus perustuu Suomen talvilintulaskentoihin eri puolilta maata. Vapaaehtoiset lintuharrastajat ovat keränneet laskennoissa elinympäristökohtaisia tietoja vuodesta 1986 lähtien. Ensimmäiset talvilintulaskennat tehtiin jo talvella 1956/57 ja 67. Keskitalven laskentakausi kestää joulusta loppiaiseen, jolloin lintuja kartoitetaan yli 600 reitillä. Laskentoja koordinoivat Luonnontieteellinen keskusmuseo ja BirdLife Suomi.

Alkuperäinen julkaisu

Bosco, L., Xu, Y., Deshpande, P. et al. Range shifts of overwintering birds depend on habitat type, snow conditions and habitat specialization. Oecologia 199, 725–736 (2022). https://doi.org/10.1007/s00442-022-05209-5

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Laura Bosco, +358 45 2785058, laura.bosco@helsinki.fi

Purabi Despande +91 76196 44566, purabi.deshpande@helsinki.fi

Aleksi Lehikoinen +358 45 1375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Kuvat

Levinneisyysalueiden muutokset olivat voimakkaimpia lajeilla, jotka suosivat vähäistä lumimäärää tai lumipeitteen puuttumista, kuten kuvassa näkyvällä keltasirkulla. (Kuva: Aleksi Lehikoinen)
Levinneisyysalueiden muutokset olivat voimakkaimpia lajeilla, jotka suosivat vähäistä lumimäärää tai lumipeitteen puuttumista, kuten kuvassa näkyvällä keltasirkulla. (Kuva: Aleksi Lehikoinen)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme