Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Pendelöinti Helsinkiin ja Helsingistä vilkasta – useat valmiita asumaan etäämmällä työpaikastaan

Jaa

Helsingin seudun kuntien työmarkkinoiden välillä on vahvat yhteydet. Lähes kaksi viidestä seudulla asuvasta työllisestä pendelöi seudulla kunnasta toiseen, eli työskentelee jossain muussa seudun kunnassa kuin asuinkunnassaan. Pendelöinnin yleisyys vaihtelee huomattavasti ammattiryhmittäin.

Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy

Kaupunginkanslian uudessa tutkimuskatsauksessa ”Ammattilaiset ja pendelöinti Helsingissä” tarkastellaan Helsingin ja Helsingin seudun ammattirakennetta, Helsingistä ja Helsinkiin suuntautuvaa pendelöintiä sekä ammattirakenteen ja pendelöinnin keskinäistä suhdetta ja niiden viimeaikaista kehitystä. Katsauksessa selvitetään, missä seudun erilaiset ammattilaiset asuvat ja työskentelevät, ja kuinka tyypillistä heille on käydä töissä etäämmällä asuinpaikastaan. Erillisessä raportissa ”Ammattilaiset ja koronakriisi Helsingissä: neljä esimerkkiä” samoja teemoja tarkastellaan vuonna 2020 alkaneen koronakriisin näkökulmasta keskittymällä ammattilaisten ja pendelöinnin kuvailuissa neljään sellaiseen ammattiryhmään, jossa työttömyys on kasvanut voimakkaasti kriisin myötä.

Kaksi viidestä Helsingissä työssäkäyvistä pendelöi toisesta kunnasta

Helsinki on riippuvainen muissa kunnissa asuvasta työvoimasta, koska Helsingissä sijaitsevia työpaikkoja on huomattavasti enemmän kuin kaupungissa asuvia työllisiä. Kaiken kaikkiaan 40 prosenttia Helsingissä työssäkäyvistä pendelöi Helsinkiin toisesta kunnasta. Toisaalta yli viidennes Helsingissä asuvista työllisistä työskentelee muualla. Vilkkainta työmatkaliikenne on Helsingin ja Espoon sekä Helsingin ja Vantaan välillä. 2010-luvulla Helsingistä ulospäin suuntautuva pendelöinti on kasvanut suhteellisesti selvästi enemmän kuin Helsinkiin pendelöinti.

Helsinkiin ja Helsingistä pendelöivät eivät ole ammatillisesti yhdenmukaisia joukkoja. Espoosta ja Espooseen pendelöivät ovat muita pendelöiviä useammin johtajia tai erityisasiantuntijoita, kun taas Vantaalta ja Vantaalle pendelöivät ovat muita pendelöiviä useammin palvelu- ja myyntityöntekijöitä. Eroja havaitaan myös siinä, kuinka yleistä pendelöinti on eri ammattiryhmissä.

Helsingin ammattirakenne poikkeaa muusta Suomesta

Helsingissä ja muissa seudun kunnissa asuu ja työskentelee paljon erityisasiantuntijoita – Helsingissä asuvista työllisistä heitä on 31 prosenttia. Määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti, vaikka eniten kaupungissa asuvia työllisiä työskenteleekin myyjinä ja kauppiaina. Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden määrä Helsingissä ja muualla seudulla on puolestaan vähentynyt selvästi viime vuosina.

Helsinki on myös ammatillisesti erikoistunut. Kaupungissa on ammatteja, joiden osuus kaikista kaupungin työpaikoista tai työllisistä on moninkertainen verrattuna koko Suomeen. Ammatillista erikoistumista ilmenee Helsingin elinkeinorakenteelle tyypillisillä laki-, rahoitus- ja viestinnän aloilla sekä kulttuurialalla. Näistä ammateista moni edellyttää erityisosaamista ja pitkää koulutusta. Helsingissä on kuitenkin merkittäviä alueiden välisiä eroja työpaikkavaltaisuudessa ja ammattirakenteessa.

Työttömyys koronakriisin aikana on kohdentunut tiettyihin ammattiryhmiin

Vuonna 2020 alkaneella koronakriisillä on ollut merkittäviä vaikutuksia Helsingin ja koko maan työmarkkinoihin, ennen kaikkea laajamittaisten lomautusten ja irtisanomisten kautta. Työttömyysvaikutukset ovat olleet erityisen voimakkaat muun muassa ravintolatyöntekijöiden, myyjien, kuljettajien sekä mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoiden ammattiryhmissä.

Näiden esimerkkiammattiryhmien työllisten tarkastelu auttaa osaltaan hahmottamaan ja ennakoimaan, millaisia ammattilaisia kriisin työmarkkinavaikutukset ovat tähän mennessä erityisesti koskettaneet, ja kuinka nämä vaikutukset voivat kohdentua alueellisesti niin Helsingin sisällä kuin laajemminkin Helsingin seudulla.

Esimerkkiammattiryhmistä mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoiden työpaikat ovat keskittyneet voimakkaasti kantakaupunkiin ja he myös asuvat valtaosin lähellä työpaikkakeskittymiään. Myyjien ja ravintolatyöntekijöiden työpaikkakeskittymiä löytyy kantakaupungin lisäksi esimerkiksi kauppa- tai ostoskeskuksien läheltä. Osa heistä asuu lähellä työpaikkakeskittymiään, mutta monet asuvat myös muun muassa Itä-Helsingin peruspiireissä.
 
Esimerkkiammattiryhmiin kuuluvat poikkeavat toisistaan myös sen suhteen, kuinka paljon he pendelöivät Helsinkiin tai Helsingistä. Yleisintä Helsinkiin pendelöinti on mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoiden keskuudessa. Eniten tähän ammattiryhmään kuuluvia pendelöi Espoosta, kun taas muissa tarkastelluissa ammattiryhmissä pendelöinti Helsinkiin on yleisintä Vantaalta. Vastaavasti siinä missä Helsingistä pendelöivät mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat suuntaavat tyypillisimmin Espooseen, muihin ammattiryhmiin kuuluvat suuntaavat useimmin Vantaalle. Tosin Helsingissä asuvista ravintolatyöntekijöistä verrattain harva työskentelee Helsingin ulkopuolella.


Ammattilaiset ja pendelöinti Helsingissä (pdf) (Laura Ansala)

Tiivistelmä

Ammattilaiset ja koronakriisi Helsingissä: neljä esimerkkiä (pdf) (Laura Ansala)

Lisätietoja:

Erikoistutkija Laura Ansala
Kaupunginkanslia, kaupunkitietoyksikkö
laura.ansala@hel.fi
Puh. (09) 310 36248

Tiedotteen lähetti:
Katri Lehtonen
Kaupunginkanslian viestintä
katri.lehtonen@hel.fi
Puh. 040 1677 302

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsinki-päivänä palkittiin ansioituneita Helsingin tekijöitä12.6.2021 17:30:00 EEST | Tiedote

Tänään 12. kesäkuuta on vietetty perinteistä Helsinki-päivää eli Helsingin "syntymäpäivää". Kuningas Kustaa Vaasa perusti kaupungin 12.6.1550, eli tänä vuonna juhlitaan jo 471-vuotiasta Helsinkiä. Helsinki-päivänä kaupunki jakaa tunnustuksia ansioituneille helsinkiläisille. Kaupungintalon virtuaalisessa Helsinki-päivän juhlassa jaettiin Helsinki-mitalit, urheilu-, kulttuuri-, taide- ja tiedepalkinnot sekä Helsingin kaupungin tutkimusapurahat. Tänä vuonna palkitsemistilaisuutta pystyi ensimmäistä kertaa seuraamaan suorana Helsinki-kanavalta.

Maailman tarkinta ilmanlaatudataa kehitetään Helsingissä uuden sukupolven sensoriverkoston ja tietomallinnuksen avulla – Kaupunkilaiset mukana kehitystyössä11.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Helsingin kaupungin johtamassa Healthy Outdoor Premises for Everyone HOPE -hankkeessa on kehitetty uudenlaista tapaa mitata paikallisia ilmansaasteita kaupunkilaisten mukanaan kantamilla mittalaitteilla. Hanke on osa Helsingin yliopiston Megasense-ohjelmaa, ja taustalla on kokenut kumppaniverkosto, joka tuo yhteen Helsingin yliopiston, Helsingin kaupungin, Ilmatieteen laitoksen sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) osaamisen.

Pääkaupunkiseutu palasi alemmalle epidemiatasolle eli kiihtymisvaiheeseen10.6.2021 14:15:40 EEST | Tiedote

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä linjasi kokouksessaan torstaina 10.6.2021, että pääkaupunkiseutu on palannut alemmalle epidemiatasolle, eli kiihtymisvaiheeseen. Linjaus perustuu epidemiologiseen tilanteeseen ja tehtyyn kokonaisarvioon. Ryhmä on valmistellut päätöstä ja sen käytännön toimeenpanoa viime viikon kokouksesta lähtien, jolloin ryhmä ennakoi tilanteen todennäköisesti siirtyvän kohti kiihtymisvaihetta. Tuolloin epävarmuutta loivat muun muassa uusien tartuntojen odotettua hitaampi väheneminen, koulujen päätösviikonlopun mahdollinen vaikutus tartuntamääriin ja virusvarianttien merkitys epidemian hallinnassa. Tilanteen kehittymiseen liittyy edelleen epävarmuuksia. Koronakoordinaatioryhmällä on valmius linjata asiasta nopeastikin uudelleen, mikäli tilanne kääntyy huonompaan suuntaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme