SDP EDUSKUNTA

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin vappupuhe 1.5.

Jaa
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Hyvät kuulijat

Tämän Vapun juhlat ja kokoontumiset tapahtuvat olosuhteissa, joissa emme olisi varmasti vielä muutama kuukausi sitten uskoneet olevamme. Tarkoitan tietysti sotaa, jota käydään keskellä Eurooppaa, vain runsaan tuhannen kilometrin päässä kotimaastamme. Venäjä hyökkäsi torstaina 24. helmikuuta Ukrainaan käynnistäen täysimittaisen ja raakalaismaisen sodan, jossa uhrit ovat olleet tavallisia siviilejä. Kouluja ja sairaaloita on tuhottu, joukkohautoja on paljastunut, miljoonat ovat paenneet kodeistaan ja kotimaastaan. Tuomitsemme jyrkästi Venäjän toiminnan. Se rikkoo kansainvälisiä lakeja ja horjuttaa toiminnallaan koko Euroopan tasapainoa. Vaadimme, että presidentti Putin viipymättä keskeyttää sotatoimet ja vetäytyy Ukrainasta. Rauha on palautettava Eurooppaan.

Sotatapahtumilla on ollut valtavat seurausvaikutukset myös Ukrainan ulkopuolella. Suomeenkin on saapunut vähintään 20 000 ukrainalaista pakolaista ja Ukrainan lähimaihin moninkertainen määrä. Talous on vakavasti häiriintynyt. Inflaatio on kiihtynyt voimakkaasti, energian ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet, asuminen on kallistunut, teollisuuden ja kuljetusten toiminta on häiriintynyt – eikä pahin ole vielä edes käsillä.

Suomalaisten turvattomuus on lisääntynyt. Onhan Ukrainaan hyökkääjä itäinen naapurimaamme, jonka arvaamattomuus on asettanut myös Suomen uuden turvallisuuspoliittisen tilanteen eteen. Hallitus antoi eduskunnalle turvallisuuspoliittisen selonteon ja edessä on vaikea tehtävä, sotilaallisen liittoutumisen harkinta. Vaikea se on siksi, että olemme eläneet sotilaallisesti liittoutumattomana maana lähes 80 vuotta ja onnistuneet rakentamaan hyvinvointivaltiota. Puutteistaan huolimatta se on eräs maailman tasa-arvoisimmista ja aidosti vapaimmista yhteiskunnista. Miten turvaamme tämän? Johtaako vapaiden, läntisten valtioiden puolustusliitto Natoon liittyminen sellaisiin vastatoimiin Venäjän puolelta, että rauhantila järkkyy, jopa sotilaallinen kriisi on edessä. Tähänkin joudumme varautumaan. Siksi ratkaisut on huolella punnittava. Vaihtoehdot ovat: ottaako se riski, että emme liity Natoon ja yritämme jatkaa liittoutumattomana arvaamattoman ja ihmisoikeuksia kunnioittamattoman naapurivaltiomme kyljessä ajatellen, että ”kyllä tämä tässä sujuu” vai haemmeko turvaa suuremmasta yhteisöstä altistaen itsemme samalla Venäjän silmissä vihollisen leiriin siirtyväksi valtioksi kaikkine siitä seuraavine asioineen. Tämä ratkaisu tehdään toukokuun aikana. Punnukset kallistuvat tällä hetkellä vahvasti Natoon liittymiseen puolelle. Mutta korostan: on oltava realisti. Siitä seuraa asioita, jotka myös on oltava valmis kohtaamaan. Tasavallan Presidentti Niinistö kuvaili niitä eräässä haastattelussaan ”laajamittaiseksi ilkeydeksi”. Jokainen voi mielessään ajatella, mitä kaikkea tämä pitää sisällään.

Me haluamme ylläpitää rauhaa ja vakautta. Me haluamme, että lapsemme ja heidän lapsensa voivat elää turvallisessa maassa ja jatkaa sen hyvinvoinnin ja tasa-arvon rakentamista, jota me ja meidän vanhempamme ovat tehneet.

Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajan, Sanna Marinin, hallitus on koko kautensa ajan toiminut olosuhteissa, joita voidaan luonnehtia kansainväliseksi kriisiksi. Kaksi kuukautta hallituksen nimittämisen jälkeen jouduimme koronapandemian kouriin. Se oli ennen kokematon laaja-alainen kriisi. Koska kyseessä oli tartuntatauti, jouduimme muuttamaan käyttäytymistämme, vähentämään kontakteja toisiin ihmisiin ja ottamaan käyttöön myös lakeja ja määräyksiä, joilla tämä varmistetaan. Siitä seurasi nykyaikaisessa yhteiskunnassa suuria taloudellisia ongelmia: kokonaiset tuotannon alat ja tuhannet työpaikat vaarantuivat. Kansantalouteemme kohdistui vakavia iskuja. Tämä ei ole vieläkään ohi. Sairaaloissa hoidetaan yhä satoja koronapotilaita, ja vaikka virallisesti voimme nyt liikkua ja toimia vapaammin, tiedän, että varsinkin ikääntyneet ihmiset, joille korona on suurin riski, ovat edelleen varovaisia. Kuulin juuri tilaisuudesta, jonne kesäkuussa odotettiin tuhansia osallistujia, mutta kun ilmeni, että vain murto-osa heistä oli tulossa, peruutettiin koko tilaisuus.

Olin itse keskeisesti mukana niissä toimenpiteissä, joita valtiovalta pandemian aikana teki – alkaen siitä hetkestä kun 5. helmikuuta 2020 totesin pääministerille eduskuntaryhmämme kokouksessa, että nyt on tosi kyseessä. Runsaan kuukauden kuluttua siitä oli Suomeen julistettu poikkeustila ja valmiuslaki oli otettu käyttöön. Suurimman vastuun koronatoimista joutui kantamaan ministerimme Krista Kiuru, jota haluan julkisesti kiittää. Aina ei sitä kiitosta julkisuudessa siunaantunut. Itse olen tukenut häntä kaiken aikaa ja nyt sijaistan häntä valtioneuvostossa.

Kohti valoa ja kesää kuitenkin mennään. Itse toivon, että myös alle 80-vuotiaat ikäihmiset voisivat saada neljännen rokotteen. Niitä on maassamme miljoonia, mutta asiantuntijoille tuntuu olevan yllättävän vaikeaa tehdä tässä ratkaisua, jota itse ja tuhannet ihmiset toivomme.

Marinin hallitus on ollut näissä vaikeissa oloissa yhteiskuntaamme uudistava hallitus, tasa-arvoa lisäävä hallitus. Olemme säätäneet lukuisia lakeja, joita olemme pitkään halunneet tehdä: olemme vahvistaneet vanhustenhuoltoa, olemme parantaneet lastensuojelua, toteuttaneet maksuttoman koulutuksen laajennuksen, olemme toteuttaneet välttämättömän uudistuksen, jota edelliset hallitukset eivät saaneet aikaan: kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olleet sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnallisten hyvinvointialueiden vastuulle. Se on hallinnollinen ja taloudellinen rakenneuudistus, mutta sen tarkoitus on vahvistaa peruspalveluja. On paljon järkevämpää hoitaa ihmisten sairaudet tai perheiden ongelmat siinä vaiheessa, kun ne ovat vielä lieviä. Kaikkein parasta on tietenkin ennaltaehkäisy. Olen usein sanonut: gramma ehkäisyä on parempi kuin kilo hoitoa. Otan esimerkin. Sydämen verisuonien tukkeutumisen havaitseminen vaikkapa rasituskokeessa ja pallolaajennuksen tekeminen jo tässä vaiheessa on paitsi inhimillisempää, monin verroin halvempaa kuin sydäninfarktin saaminen ja vaativa tehohoito sairaalassa pitkine kuntoutuksineen. Sama pätee mielenterveyteen, silmäsairauksiin, syöpiin. Koronan takia meillä on nyt löytämättä ja hoitamatta tuhansia piileviä sairauksia, jotka parhaillaan muhivat elimistöissämme. Kutsumme tätä hoitovelaksi.

Oma tavoitteeni ministerinä ja koko puolueemme tavoite on nopeasti ja tehokkaasti siirtää terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden painopiste peruspalveluihin: lääkäriin pitää päästä nopeasti, tutkimuksia ja hoitoa ja palveluja pitää antaa heti eikä vasta kärsimysten ja vaikeuksien räjähtäessä käsiin. Siksi toteutamme hoitotakuun. Hyödynnämme siinä myös yksityistä terveydenhuoltoa, sillä tavalla, että ostamme ihmisille palveluita, joista he itse eivät maksa enempää kuin julkisista palveluista, mutta pääpaino on luonnollisesti julkisten palveluiden kehittämisessä.

Työmarkkinat ovat olleet rauhattomat tänä keväänä. Pitkä UPM:n ja Paperiliiton välinen työtaistelu päättyi. Pahimmat työnantajan ajamat heikennykset onnistuttiin torjumaan ja työt voivat tehtaissa jatkua. Tämä sitkeä taistelu osoitti, että työntekijöiden oikeuksien puolustaminen vaatii päättäväisyyttä. Edut ja kohtuulliset ansiot eivät säily itsestään.

Julkisella alalla olemme nyt keskellä työtaistelua. Oma roolini, johon kuuluu ministerin vastuulla ihmisten hengen ja terveyden turvaaminen kaikissa olosuhteissa, myös työtaistelun aikana, on ollut vaativa. Tuen julkisten alojen, erityisesti mainitsen naisvaltaisen hoitoalan, palkkojen korottamista kohtuullisesti yli ns. yleisen tason pitkäkestoisella palkkaohjelmalla. Julkisen terveydenhuollon ja vanhustenhuollon turvaaminen osaavalla työvoimalla vaatii tätä. Tällä hetkellä on suuri työvoimapula. Sen korjaaminen vaatii lukuisia muitakin toimenpiteitä kuin palkkatason nostoa: ratkaisuja koulutuksessa, työolosuhteissa, työnjaossa, johtamisessa, työkulttuurissa, ict-järjestelmissä jne. Tällainen laaja-alainen hanke on sosiaali- ja terveysministeriön johdolla meneillään, mutta juuri nyt – työmarkkinatilanteen takia – se on seisahtunut. Toivomme hoitoalalle ja koko julkiselle palvelusektorille neuvotteluratkaisua. Vetoan sekä työnantajaan eli KT:hen ja liittoihin, että sellainen sopu löytyisi, joka turvaa palveluiden kehittymisen ja työssä jaksamisen ja on samalla veronmaksajille kohtuullinen, mehän kaikki nimittäin olemme julkisen puolen työnantajia.

Hyvät ystävät. Olen joutunut puhumaan vakavista asioista. Leikinlasku ja vappuiloittelu olisi ollut varmasti mukavampaa, mutta elämme nyt totista aikaa. Itse olen kaikesta huolimatta optimisti ja uskallan lopuksi vaikkapa keventää tunnelmaa.

Hyvät ystävät. Kaiken edellä sanomani voi tiivistää kolmeen sanaan, jotka kuvaavat niitä arvoja, joiden puolesta me toimimme ja taistelemme. Ne ovat:

TURVALLISUUS

TERVEYS

TYÖ

Toivotan hyvää vappua kaikille.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

Ulkoasiainvaliokunnan sd-edustajat: Suomen on haettava Nato-jäsenyyttä17.5.2022 09:37:03 EEST | Tiedote

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä valtioneuvoston turvallisuusympäristön muutosta ja Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin liittoon käsittelevistä selonteoista. Valiokunnan jäsenten, SDP:n kansanedustajien Erkki Tuomiojan, Kristiina Salosen, Kimmo Kiljusen ja Johannes Koskisen mukaan valiokunta on tehnyt huolellisen arvion toimista Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi.

SDP:n Anneli Kiljunen: Naton jäsenyys antaa voimakkaan pidäkkeen sotilaallisen voiman käyttämiselle Suomea vastaan16.5.2022 16:08:24 EEST | Tiedote

Eduskunnassa tänään käytävässä lähetekeskustelusta valtioneuvoston selonteosta Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) kertoo äänestävänsä Naton jäsenyyden puolesta, koska toivoo jäsenyyden ehkäisevän sotilaallisen hyökkäyksen Suomeen ja mahdollistavan näin turvallisemman elinolosuhteet kansalaisille elää Venäjän naapurustossa. Kiljunen korostaa puheenvuorossaan myös rauhan edistämisen ja yhteistyön merkitystä myös tulevaisuudessa.

Kansanedustaja Eloranta: Pienen maan suurin voima on yksimielisyys16.5.2022 13:53:21 EEST | Tiedote

Eduskunta on tänään aloittanut keskustelunsa valtioneuvoston esityksestä hakea Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä. Tätä ennen olemme eduskunnan valiokunnissa ripeällä tahdilla käsitelleet valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta, joka annettiin eduskunnalle kuukausi sitten 14.4. eli juuri ennen pääsiäistä. Samaan aikaan suomalaisten enemmistö on asettunut Natoon liittymisen kannalle. Myös Sdp:n eduskuntaryhmä ja puoluevaltuusto on päättänyt tukea Suomen Nato-jäsenyyttä.

SDP:n Kymäläinen: Nato-jäsenyydellä takaamme Suomen turvallisuutta ja vakautta16.5.2022 12:09:58 EEST | Tiedote

Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) tukee täysin Suomen hakemista Naton jäseneksi. Koronatartunnan vuoksi hän ei pääse eduskunnan täysistuntoon keskustelemaan ja äänestämään asiasta. Eduskunta käsittelee tänään valtioneuvoston selontekoa Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon, Natoon. Kymäläinen on ilmoittanut kannattavansa jäsenyyttä jo vuodesta 2015 lähtien.

SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe valtioneuvoston selonteosta liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon16.5.2022 10:20:32 EEST | Tiedote

SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon, lähetekeskustelu 16.5.2022 Kansanedustaja Mika Kari Arvoisa puhemies, SDP:n eduskuntaryhmä antaa vahvan tukensa Suomen jäsenyydelle Pohjois-Atlantin liitossa. Suomi on läpi menneiden vuosikymmenten vahvistanut omaa puolustustaan ja rakentanut puolustuskumppanuuksia liittoumien ulkopuolella. Olemme viisaasti pitäneet kiinni mahdollisuudesta liittyä Natoon, jos turvallisuusympäristömme merkittävästi muuttuu ja jos jäsenyyden tuoma turva nähdään liittoutumattomuutta vahvemmaksi. Arvoisa puhemies, Sen aika koitti helmikuussa Venäjän aloitettua laajamittaisen sodan Ukrainaa vastaan vastoin kansainvälistä oikeutta ja Venäjän itsensä allekirjoittamia sopimuksia. Suomi hakee Natosta turvaa siltä arvaamattomuudelta ja epävakaudelta, jota naapurimaamme nyt edustaa. Tähän olemme päätyneet kevään aikana valtiojohtomme luotsaamana. Presidentin, pääministerin ja hallituksen osoittama johtajuus a

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme