Perheen pienituloisuus voi kasvattaa lapsen riskiä sairastua myöhemmin elämässä mielenterveyshäiriöihin

Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Manchesterin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet vanhempien sosioekonomisen aseman yhteyttä lapsen riskiin sairastua elämänsä aikana mielenterveyshäiriöihin.

Tutkimuksen aineistona toimi tanskalainen kohortti. Aineistoon kuuluu noin miljoona lasta, jotka ovat syntyneet vuosina 1980–2000. Vanhempien tulot mitattiin, kun lapset olivat 0-vuotiaita, 5-vuotiaita, 10-vuotiaita ja 15-vuotiaita. Tuloluokat jaettiin viiteen yhtä suureen ryhmään jokaisessa mittauksessa, jolloin tutkijat pystyivät mittaamaan myös tulojen vaihtelua lapsuuden aikana.

Tutkimuksen aineistoon kuuluvien lasten mielenterveyttä seurattiin 15-vuotiaasta lähtien vuoden 2016 loppuun asti, joten seuranta oli pisimmillään aina 37-vuotiaaksi asti. Jos lapsella diagnosoitiin mielenterveyden häiriö tuona aikana, seuranta lopetettiin sairastumiseen. Tieto sairastumisesta saatiin psykiatrisesta rekisteristä, mikä edellytti sitä, että tutkittavat olivat päätyneet hoitoon psykiatriseen sairaalaan tai poliklinikalle mielenterveysongelmien vuoksi. Kokonaisuudessaan tutkimuksen seurantavaihe toteutettiin vuosina 1995–2016.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu BMC Medicine -tiedelehdessä.

– Tutkimuksessamme selvisi, että mitä pidempään lapsi kasvoi perheessä, jossa vanhempien tulot olivat matalat, sitä suurempi riski hänellä oli sairastua mihin tahansa mielenterveyden häiriöön, kertoo Helsingin yliopiston terveyspsykologian yliopistonlehtori Christian Hakulinen.

Neljäsosalle alimpaan tuloluokkaan syntyneistä kehittyi mielenterveyden häiriö

Tutkimuksen tulosten mukaan 25,2 prosentille lapsista, jotka syntyivät kaikkein alimpaan sosioekonomiseen luokkaan, kehittyi diagnosoitu mielenterveyden häiriö 37 ikävuoteen mennessä. Vastaavasti korkeimpaan varallisuusluokkaan syntyneistä lapsista mielenterveyden häiriö kehittyi samalla ajanjaksolla 13,5 prosentille lapsista.

– Kaikista tarkastelun kohteena olleista mielenterveyden häiriöistä ainoastaan syömishäiriöt olivat poikkeus. Niiden kohdalla vanhempien alhainen tulotaso oli yhteydessä matalampaan riskiin sairastua syömishäiriöön, Hakulinen sanoo.

Tutkimuksen tuloksista selviää, että mitä pidempään lapsi eli vähävaraisessa perheessä, sitä suuremmaksi kasvoi hänen riskinsä mielenterveysongelmiin.

– Havaitsimme, että kolmanneksella niistä lapsista, jotka kasvoivat koko lapsuutensa ajan pienituloisessa perheessä, diagnosoitiin myöhemmin mielenterveyden häiriö. Vastaavasti taas 12 prosentilla niistä lapsista, jotka kasvoivat koko lapsuusajan korkeimman tuloluokan perheissä, diagnosoitiin myöhemmin mielenterveyden häiriö, Hakulinen kertoo.

Lisää lapsuuden toimia mielenterveyshäiriöiden ehkäisemiseksi?

Vaikka tutkimus on keskittynyt tanskalaisiin perheisiin, Hakulisen mukaan tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä myös muiden Pohjoismaiden tilanteesta, sillä terveydenhuoltojärjestelmämme ovat kohtuullisen samanlaisia mielenterveyden häiriöiden hoidossa.

– Pääasiassa merkittävästi toimintakykyä alentavat mielenterveyden häiriöt hoidetaan erikoissairaanhoidossa niin Tanskassa kuin täällä Suomessakin, varsinkin, jos ne ilmaantuvat varhaisessa aikuisuudessa, Hakulinen sanoo.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lapsuudenaikaiset sosioekonomiset olosuhteet ovat yhteydessä mielenterveyden häiriöiden kehittymiseen. Hakulinen toivookin, että häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon kiinnitettäisiin huomiota jo lapsuudessa.

– Lapsuuteen keskittyvät toimet, kuten vanhemmuutta tukevat interventiot, voisivat olla hyödyllisiä erityisesti alhaisen tulotason perheissä. Tällöin on mahdollista puuttua psykososiaalisiin riskitekijöihin, joita taloudelliset haasteet tyypillisesti lisäävät, Hakulinen sanoo.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ”Mielenterveyshäiriöt ja työmarkkinatulemat” -hanketta. Tutkimusta ovat rahoittaneet myös Lundbeckfonden, Stanley Medical Research Institute ja Euroopan tutkimusneuvosto.

Viite: Hakulinen C, Mok PLH, Horsdal HT, Pedersen CB, Mortensen PB, Agerbo E, Webb RT. Parental income as a marker for socioeconomic position during childhood and later risk of developing a secondary care-diagnosed mental disorder examined across the full diagnostic spectrum: a national cohort study. BMC Medicine. DOI: 10.1186/s12916-020-01794-5

Lisätietoja:

Christian Hakulinen, terveyspsykologian yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Puh. +358 50 448 2041
Sähköposti: christian.hakulinen@helsinki.fi

***************************************

Ystävällisin terveisin

Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469