Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset työllistyvät muita pakolaisia hitaammin – miehillä tulos päinvastainen

Jaa

Suomeen saapuneiden pakolaisten työllistymisessä on eroja sen mukaan, ovatko he saapuneet maahan turvapaikanhakijoina, kiintiöpakolaisina vai perheenyhdistämisen kautta, selviää THL:n ja Kelan tuoreesta tutkimuksesta. Miesten ja naisten työllistymiseen muuttoväylä vaikuttaa päinvastaisilla tavoilla.

Tutkimuksen perusteella perheenyhdistämisen kautta saapuneet miehet työllistyvät nopeammin kuin muut pakolaisryhmät. Perheenyhdistämisen kautta tulleet naiset sen sijaan työllistyvät muita hitaammin. Lisäksi miehillä työllisyyserot kaventuvat sitä mukaa kun maassaoloaika pitenee, naisilla taas kasvavat.

Eroja selittää se, että eri muuttoväylien kautta maahan saapuu erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. 

Turvapaikanhakuprosessiin ja sitä edeltävään matkaan voi liittyä suuria riskejä, ja osin sen vuoksi suuri osa turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä. Kiintiöpakolaiset taas valitaan suoraan pakolaisleireiltä tai lähtömaista, ja Suomi tapaa antaa etusijan lapsiperheille ja vaikeassa asemassa oleville naisille. 

Perheenyhdistämisen kautta oleskeluluvan saaneet ovat sen sijaan saapuneet Suomeen perhesiteidensä perusteella.

”Perheenyhdistämisen kautta saapuneiden miesten työllistymistä voi helpottaa se, että aiemmin saapuneet perheenjäsenet ovat ehkä jo saaneet työllistymisen kannalta olennaista tietotaitoa ja solmineet sosiaalisia verkostoja”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.

Lasta hoitavat äidit hyötyisivät kotouttamistoimista

Naisten keskuudessa erot ryhmien välillä selittyvät osittain perheellistymisellä. Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset ovat muita ryhmiä yleisemmin perhevapaalla heti maassaoloajan alusta lähtien, mikä viivästyttää heidän työllistymistään. 

Tutkimuksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että heti maassaoloajan alun perhevapaalla voi olla naisten työllistymiseen myös pitkäkestoisia vaikutuksia.

”Tulokset herättävät kysymään, pystyttäisiinkö kotouttamistoimia kohdentamaan nykyistä enemmän myös lasta kotona hoitaville äideille. Työttömille maahanmuuttajille tehtävä kotoutumissuunnitelma ja siihen liittyvät toimet tutkitusti edistävät työllistymistä, Tervola pohtii.

”Jotkin kunnat järjestävät jo nyt esimerkiksi kielenopetusta kotihoidontuen saajille ja tarjoavat kurssin ajaksi lastenhoitoa. Voidaankin miettiä, tulisiko toiminnasta tehdä velvoittavaa järjestäjälle ja ehkä myös osallistujalle. Toinen vaihtoehto on lyhentää kotihoidontuen enimmäiskestoa, jolloin äidit olisivat työttömyysturvaan liittyvien toimenpiteiden piirissä”, hän jatkaa.

Tutkimuksessa seurattiin noin 15 000 ihmisen työtilannetta ja perhevapaita

Tutkimuksessa seurattiin kaikkien vuosina 2001–2014 Suomeen muuttaneiden pakolaisten työtuloja, työttömyyttä ja perhevapaiden yleisyyttä. 

Kaikkiaan aineistossa on noin 15 000 henkilöä, joista valtaosa on lähtöisin Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Iranista. Tutkimuksen aineisto on koottu Kelan, Verohallinnon ja Digi- ja väestötietoviraston rekistereistä. 

Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tukholman yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela.

Lähde: 

Different selection processes, different outcomes? Comparing labor market integration of asylum refugees, resettled refugees and their reunited family members in FinlandComparative migration studies 8(28)

Policy Brief: Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset työllistyvät muita pakolaisia hitaammin – miehillä tulos päinvastainen

Lisätietoja

Jussi Tervola
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 6134
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tutkimus: Koulun sisäilman laatu voi selittää koululaisten oireilusta vain pienen osan – sisäilmakyselyjen tulkintaa ja käyttöä tulisi tarkastella kriittisesti30.10.2020 06:00:00 EETTiedote

Koulun sisäilman laatu voi selittää koululaisten oireilusta vain pienen osan, selviää tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin helsinkiläisten koululaisten kokemaan oireiluun vaikuttavia tekijöitä. Oireilun vaihteluun vaikuttavat tekijät jaettiin kahteen luokkaan, yksittäiseen oppilaaseen ja kouluun liittyviin tekijöihin. Näistä selvästi tärkeämmäksi nousi yksittäiseen vastaajaan liittyvät tekijät. Koulujen välisiä eroja oireilussa selitti parhaiten erilaiset psykososiaaliset tekijät, kuten huoli sisäilmasta ja viihtyminen koulussa. ”Kuten kaikkeen oireiluun, myös sisäilmaan liitettyyn oireiluun vaikuttavat monet tekijät. Kun tarkastellaan oireilua eri rakennuksissa, erojen perusteella saadaan Suomessa nykyisin varsin vähän tietoa sisäilman laadusta. Oireita kartoittavien kyselyjen tuloksia on tämän takia syytä tulkita hyvin varovaisesti. Sen sijaan sisäilman laadun arvioinnin tulisi perustua rakennuksiin kohdistuvi

De splittrade social- och hälsovårdstjänsterna på västkusten fungerar osmidigt när det gäller att möta klienternas behov av service – THL utvärderar social- och hälsovårdstjänsterna inom Åbo universitetssjukhus sjukvårdsdistrikt26.10.2020 08:00:00 EETTiedote

Social- och hälsovårdsservicen inom områdena Egentliga Finland, Satakunta och Vasa är splittrad. Det splittrade servicesystemet försämrar klienternas möjligheter att få den service de behöver i rätt tid och i tillräckligt god tid. Det här framgår av de utvärderingar av Institutet för hälsa och välfärd (THL) som publiceras idag.

Riskiryhmien influenssarokotukset ovat alkaneet – korona-aikana rokottautuminen on erityisen tärkeää26.10.2020 06:00:00 EETTiedote

Influenssa on vakava tauti, joka voi aiheuttaa vaarallisia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta. Influenssarokote on turvallinen ja paras suoja influenssaa vastaan. Rokotteen ottaminen on erityisen tärkeää koronapandemian aikana. ”Samanaikaisesti sairastettu influenssa ja korona ovat huono yhdistelmä kenelle tahansa, mutta aivan erityisesti riskiryhmille. Sen vuoksi influenssarokotteen ottaminen on tänä vuonna erityisen tärkeää. Rokote ehkäisee influenssan leviämistä ja suojaa sekä omaa terveyttä että lähipiiriä”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Riskiryhmät saavat rokotteen maksutta Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä. Maksuttoman rokotteen saavat kaikki 65 vuotta täyttäneet 6 kuukauden – 6 vuoden ikäiset lapset raskaana olevat naiset sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri varusmiespalv

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme