Perhevapaakiintiöillä voidaan lisätä isien vapaiden käyttöä myös maahanmuuttajaperheissä
Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajaperheiden lastenhoitovalintoja Suomessa ja Ruotsissa laajojen rekisteriaineistojen avulla. Väitöstutkimuksen mukaan perhevapaajärjestelmän yksityiskohdilla pystytään vaikuttamaan perhevapaiden jakautumiseen myös maahanmuuttajaperheissä.
- Esimerkiksi vapaiden korvamerkitseminen näyttäisi lisäävän vapaiden käyttöä myös maahanmuuttajataustaisilla. Toisaalta opitut sukupuolinormit näyttävät vaikuttavan myös isien perhevapaiden käyttöön. Tätä olemme päätelleet eri-ikäisinä Suomen ja Ruotsin välillä muuttaneiden isien perhevapaiden käytöstä, VTM Jussi Tervola sanoo.
Myöhemmällä iällä Ruotsiin muuttaneet suomalaistaustaiset isät käyttävät perhevapaita harvemmin kuin nuoremmalla iällä muuttaneet. Toisaalta myöhemmällä iällä Ruotsista Suomeen muuttaneet käyttävät perhevapaita enemmän kuin nuorempina muuttaneet.
- Tilanne pätee myös kun huomioidaan perheiden taloudellinen tilanne sekä maassaoloajan pituus, Tervola sanoo.
Maahanmuuttajaperheet hoitavat lapsiaan kotona kantaväestöä pidempään
Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaiset lapset osallistuvat muita harvemmin varhaiskasvatukseen, vaikka he hyötyisivät siitä eniten esimerkiksi oppimistuloksilla mitattuna.
-Myös Suomessa maahanmuuttajaperheet ovat kantaväestöä perheitä pidempään kotona hoitamassa lapsia. Lisäksi pisimpään lastaan kotona hoitavat pakolaismaista tulleet, jotka toisaalta tarvitsisivat eniten tukea kotoutumisessa, Tervola kertoo.
Yli kolmivuotiaissa lapsissa tilanne on päinvastainen
Tutkimuksesta ilmeni, että maahanmuuttajat vievät yli kolmivuotiaat lapset varhaiskasvatukseen kantaväestöä useammin. Tämä on päätelty kotihoidontuen sisaruskorotuksesta, jota maksetaan yli kolmivuotiaista sisaruksista, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa.
- Todennäköisin selitys tulokselle on, että maahanmuuttajaperheet tietävät varhaiskasvatuksen hyödyt lapselle. Asiaan voi vaikuttaa myös kuntien varhaiskasvatusviranomaisten ohjaus, mutta mitään yleisesti sovittuja käytänteitä ei ainakaan suurimmalla kunnilla ole ollut, tutkija sanoo.
Maahanmuuttajaperheiden lastenhoitovalinnat eroavat monesta syystä
Maahanmuuttajaperheiden lastenhoitovalinnoissa on monia piirteitä ja ulottuvuuksia, joita kantaväestön perheillä ei ole.
Maahanmuuttajaperheiden normit tavallisesta käyttäytymisestä sukupuolen ja lastenhoidon suhteen voivat olla erilaisia.
- Heidän asemansa vähemmistökulttuurin ja –kielen edustajina voi vaikuttaa siihen että he joko haluavat varmistaa oman kulttuurin ja kielen siirtymisen lapselle ja toisaalta sen että lapsi oppisi kantaväestön kielen ja kulttuurin.
Myös maahanmuuttajien työmarkkina-asema on keskimäärin heikompi, mikä osaltaan vaikuttaa heidän lastenhoitovalintoihinsa.
- Tässäkin yhteydessä on hyvä painottaa, että maahanmuuttajat ovat hyvin moninainen ryhmä ja erot maahanmuuttajaryhmien välillä ovat suuria, Tervola toteaa.
**********************************
VTM Jussi Tervola väittelee 13.4.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Supporting gender equality and integration - Immigrant families' child care choices in the Nordic policy context". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, sali 13, Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä on akatemiatutkija, dosentti Mia Hakovirta Turun yliopistosta ja kustoksena on professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
Väitöskirja julkaistaan Kelan sarjassa Studies in social security and health. Väitöskirjaa myy Kela (tilaus osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/2260)
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/2269. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Jussi Tervola
Puh. 050-5702218
jussi.tervola@alumni.helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme