Helsingin yliopisto

Perhevapaakiintiöillä voidaan lisätä isien vapaiden käyttöä myös maahanmuuttajaperheissä

Jaa

Maahanmuuttajaisät käyttävät vapaita yleisemmin Ruotsissa kuin Suomessa, mikä johtuu osittain perhevapaajärjestelmien eroista maiden välillä. Lisäksi maahanmuuttajaperheet Suomessa vievät yli kolmivuotiaat sisarukset yleisemmin varhaiskasvatukseen kuin kantaväestön perheet, mikä todennäköisesti kertoo pyrkimyksestä edesauttaa lapsen kotoutumista, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajaperheiden lastenhoitovalintoja Suomessa ja Ruotsissa laajojen rekisteriaineistojen avulla. Väitöstutkimuksen mukaan perhevapaajärjestelmän yksityiskohdilla pystytään vaikuttamaan perhevapaiden jakautumiseen myös maahanmuuttajaperheissä.

- Esimerkiksi vapaiden korvamerkitseminen näyttäisi lisäävän vapaiden käyttöä myös maahanmuuttajataustaisilla.  Toisaalta opitut sukupuolinormit näyttävät vaikuttavan myös isien perhevapaiden käyttöön. Tätä olemme päätelleet eri-ikäisinä Suomen ja Ruotsin välillä muuttaneiden isien perhevapaiden käytöstä, VTM Jussi Tervola sanoo.

Myöhemmällä iällä Ruotsiin muuttaneet suomalaistaustaiset isät käyttävät perhevapaita harvemmin kuin nuoremmalla iällä muuttaneet. Toisaalta myöhemmällä iällä Ruotsista Suomeen muuttaneet käyttävät perhevapaita enemmän kuin nuorempina muuttaneet.

- Tilanne pätee myös kun huomioidaan perheiden taloudellinen tilanne sekä maassaoloajan pituus, Tervola sanoo.

 
Maahanmuuttajaperheet hoitavat lapsiaan kotona kantaväestöä pidempään

Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaiset lapset osallistuvat muita harvemmin varhaiskasvatukseen, vaikka he hyötyisivät siitä eniten esimerkiksi oppimistuloksilla mitattuna.  

-Myös Suomessa maahanmuuttajaperheet ovat kantaväestöä perheitä  pidempään kotona hoitamassa lapsia. Lisäksi pisimpään lastaan kotona hoitavat pakolaismaista tulleet, jotka toisaalta tarvitsisivat eniten tukea kotoutumisessa, Tervola kertoo.


Yli kolmivuotiaissa lapsissa tilanne on päinvastainen

Tutkimuksesta ilmeni, että maahanmuuttajat vievät yli kolmivuotiaat lapset varhaiskasvatukseen kantaväestöä useammin. Tämä on päätelty kotihoidontuen sisaruskorotuksesta, jota maksetaan yli kolmivuotiaista sisaruksista, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa.

- Todennäköisin selitys tulokselle on, että  maahanmuuttajaperheet tietävät varhaiskasvatuksen hyödyt lapselle. Asiaan voi vaikuttaa myös kuntien varhaiskasvatusviranomaisten ohjaus, mutta mitään yleisesti sovittuja käytänteitä ei ainakaan suurimmalla kunnilla ole ollut, tutkija sanoo.

Maahanmuuttajaperheiden lastenhoitovalinnat eroavat monesta syystä

Maahanmuuttajaperheiden lastenhoitovalinnoissa on monia piirteitä ja ulottuvuuksia, joita kantaväestön perheillä ei ole.

Maahanmuuttajaperheiden normit tavallisesta käyttäytymisestä sukupuolen ja lastenhoidon suhteen voivat olla erilaisia.

- Heidän asemansa vähemmistökulttuurin ja –kielen edustajina voi vaikuttaa siihen että he joko haluavat varmistaa oman kulttuurin ja kielen siirtymisen lapselle ja toisaalta sen että lapsi oppisi kantaväestön kielen ja kulttuurin.

Myös maahanmuuttajien työmarkkina-asema on keskimäärin heikompi, mikä osaltaan vaikuttaa heidän lastenhoitovalintoihinsa.

- Tässäkin yhteydessä on hyvä painottaa, että maahanmuuttajat ovat hyvin moninainen ryhmä ja erot maahanmuuttajaryhmien välillä ovat suuria, Tervola toteaa.


**********************************

VTM Jussi Tervola väittelee 13.4.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Supporting gender equality and integration - Immigrant families' child care choices in the Nordic policy context". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, sali 13, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on akatemiatutkija, dosentti Mia Hakovirta Turun yliopistosta ja kustoksena on professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.

Väitöskirja julkaistaan Kelan sarjassa Studies in social security and health. Väitöskirjaa myy Kela (tilaus osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/2260)

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/2269. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Jussi Tervola
Puh. 050-5702218
jussi.tervola@alumni.helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme