Perinteinen uutismedia on yhä yleisin väkivaltatiedon lähde

Tutkimuksen kyselyyn vastanneista 63 % kertoi saavansa paljon tai melko paljon tietoa väkivallasta televisio- ja radiouutisista. Seuraavaksi keskeisimmät tietolähteet olivat sanomalehtien verkko- ja mobiiliversiot (55 %), iltapäivälehtien verkko- ja mobiiliversiot (50 %) sekä painetut sanomalehdet (46 %).

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) ja Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksen (COMET) tutkivat hankkeessaan väkivaltatiedon lähteitä, vastaanottoa ja tiedon käytön yhteyttä väkivallan kokemukseen, kuten pelkoihin, uhkakuviin ja käsityksiin väkivallan kehityksestä. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia aineistoja sekä kansallisesti edustavaa kyselyä, johon vastasi 6141 henkilöä.

Sosiaalisesta mediasta saa tietonsa jo viidesosa

Vaikka perinteinen uutismedia on edelleen tärkein väkivaltatiedon lähde, jo viidesosa väestöstä saa väkivaltatietoa sosiaalisesta mediasta, Facebookista tai Twitteristä. Nuoremmissa ikäryhmissä osuus ylittää jo 30 %. Sosiaalisen median käyttäjistäkin suurin osa saa väkivaltatietoa myös perinteisestä mediasta. Alle kaksi prosenttia vastaajista kertoi saavansa väkivaltatietoa yksinomaan sosiaalisesta mediasta tai vaihtoehtoisista verkkolähteistä.

Enemmistö vastaajista luotti perinteisen uutismedian antamaan kuvaan väkivallasta. Kuitenkin 31 % katsoi, että kyseiset mediat ”suojelevat tiettyjä väkivaltaa tekeviä ryhmiä”, ja 18 % arvioi perinteisen uutismedian ”vähättelevän” väkivaltarikollisuutta.

 

Moni arvioi väkivallan lisääntyneen vaikka todellisuudessa rikollisuus vähenee

Vastaajista 70 % arvioi väkivallan lisääntyneen Suomessa, mutta vain 16 % arvioi väkivallan lisääntyneen omalla asuinalueellaan. Useimpien kansalaisten käsitykset koko maan väkivaltakehityksestä poikkeavat siis todellisesta, laskevasta rikollisuuden kehityssuunnasta.

Rikostietoa sosiaalisesta mediasta tai vaihtoehtoisista tietolähteistä seuraavien arviot väkivaltakehityksestä ovat muita vastaajia synkempiä. Lisäksi käsitys väkivallan lisääntymisestä on keskimääräistä yleisempää väkivallan uhriksi aiemmin joutuneiden, toimeentulovaikeuksista kärsivien, ei-korkeakoulutettujen, vanhempien ikäryhmien ja naisten keskuudessa.

Tutkimuksen tulokset tuovat selkeästi esiin sen, että väkivallan hahmottamiseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin media, esimerkiksi sukupuoli, ikä, yksilöön kohdistunut väkivalta sekä hänen yhteiskunnallinen asemansa ja tilanteensa.

Tutkimushankkeen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö.

Tänään ilmestynyt hankkeen loppuraportti löytyy osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/243594

Hankkeen laadullisen osan raportti löytyy osoitteesta:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/102353

Lisätiedot:

Yliopistonlehtori Matti Näsi, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto,
matti.j.nasi@helsinki.fi 050 448 9181

Tutkija Paula Haara, tutkimuskeskus COMET, Tampereen yliopisto,
paula.haara@uta.fi 050 318 7677