Helsingin yliopisto

Perinteinen uutismedia on yhä yleisin väkivaltatiedon lähde

Jaa

Mediaympäristö on mullistunut voimakkaasti. Tämä on merkinnyt murrosta myös siinä, mistä lähteistä kansalaiset saavat tietoa ja miten he muodostavat käsityksiään väkivallasta. Tutkimuksen mukaan perinteinen uutismedia on edelleen kansalaisten yleisin väkivaltatiedon lähde.

Tutkimuksen kyselyyn vastanneista 63 % kertoi saavansa paljon tai melko paljon tietoa väkivallasta televisio- ja radiouutisista. Seuraavaksi keskeisimmät tietolähteet olivat sanomalehtien verkko- ja mobiiliversiot (55 %), iltapäivälehtien verkko- ja mobiiliversiot (50 %) sekä painetut sanomalehdet (46 %).

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) ja Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksen (COMET) tutkivat hankkeessaan väkivaltatiedon lähteitä, vastaanottoa ja tiedon käytön yhteyttä väkivallan kokemukseen, kuten pelkoihin, uhkakuviin ja käsityksiin väkivallan kehityksestä. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia aineistoja sekä kansallisesti edustavaa kyselyä, johon vastasi 6141 henkilöä.


Sosiaalisesta mediasta saa tietonsa jo viidesosa

Vaikka perinteinen uutismedia on edelleen tärkein väkivaltatiedon lähde, jo viidesosa väestöstä saa väkivaltatietoa sosiaalisesta mediasta, Facebookista tai Twitteristä. Nuoremmissa ikäryhmissä osuus ylittää jo 30 %. Sosiaalisen median käyttäjistäkin suurin osa saa väkivaltatietoa myös perinteisestä mediasta. Alle kaksi prosenttia vastaajista kertoi saavansa väkivaltatietoa yksinomaan sosiaalisesta mediasta tai vaihtoehtoisista verkkolähteistä.

Enemmistö vastaajista luotti perinteisen uutismedian antamaan kuvaan väkivallasta. Kuitenkin 31 % katsoi, että kyseiset mediat ”suojelevat tiettyjä väkivaltaa tekeviä ryhmiä”, ja 18 % arvioi perinteisen uutismedian ”vähättelevän” väkivaltarikollisuutta.

 

Moni arvioi väkivallan lisääntyneen vaikka todellisuudessa rikollisuus vähenee

Vastaajista 70 % arvioi väkivallan lisääntyneen Suomessa, mutta vain 16 % arvioi väkivallan lisääntyneen omalla asuinalueellaan. Useimpien kansalaisten käsitykset koko maan väkivaltakehityksestä poikkeavat siis todellisesta, laskevasta rikollisuuden kehityssuunnasta.

Rikostietoa sosiaalisesta mediasta tai vaihtoehtoisista tietolähteistä seuraavien arviot väkivaltakehityksestä ovat muita vastaajia synkempiä. Lisäksi käsitys väkivallan lisääntymisestä on keskimääräistä yleisempää väkivallan uhriksi aiemmin joutuneiden, toimeentulovaikeuksista kärsivien, ei-korkeakoulutettujen, vanhempien ikäryhmien ja naisten keskuudessa.

Tutkimuksen tulokset tuovat selkeästi esiin sen, että väkivallan hahmottamiseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin media, esimerkiksi sukupuoli, ikä, yksilöön kohdistunut väkivalta sekä hänen yhteiskunnallinen asemansa ja tilanteensa.

Tutkimushankkeen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö.

Tänään ilmestynyt hankkeen loppuraportti löytyy osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/243594

Hankkeen laadullisen osan raportti löytyy osoitteesta:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/102353


Lisätiedot:

Yliopistonlehtori Matti Näsi, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto,
matti.j.nasi@helsinki.fi 050 448 9181


Tutkija Paula Haara, tutkimuskeskus COMET, Tampereen yliopisto,
paula.haara@uta.fi 050 318 7677

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Väitös: Rahajärjestelmän mullistus toisi huomattavia lisätuloja valtiolle15.10.2018 09:41Tiedote

Pankkien rahanluontioikeuden siirtäminen julkisen vallan vastuulle toisi merkittävää seigniorage-tuloa eli rahan liikkeellelaskusta saatavaa tuloa valtiolle, esimerkiksi Suomessa keskimäärin 6 miljardia euroa vuosittain. Tämä vastaa sisäministeriön, ulkoministeriön, oikeusministeriön ja puolustusministeriön menoja yhteensä. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme