Helsingin yliopisto

Persoonallisuushäiriö heikensi merkittävästi masentuneiden nuorten hoidon ennustetta – apua sosiaalisesta tuesta

Jaa

Masentuneen nuoren samanaikainen persoonallisuushäiriö voi heikentää hoitoennustetta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, kertoo väitöstutkimus. Tutkimukseen osallistuneista 67 prosentilla masennus uusiutui kahdeksan vuoden seuranta-aikana.

Psykologian lisensiaatti Thea Strandholm tutki väitöskirjassaan masennuksen ja persoonallisuushäiriöiden yhteyksiä. Persoonallisuushäiriöt ovat kehityksellisiä tiloja, joiden taustat ovat muun muassa toistuvissa, stressiä aiheuttavissa vaikeissa lapsuudenkokemuksissa.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin persoonallisuushäiriöoireiden muutoksia nuoruusiässä sekä persoonallisuushäiriöiden yhteyksiä puolustusmekanismeihin, sosiaaliseen tukeen ja samanaikaisiin psykiatrisiin häiriöihin masentuneilla nuorilla.

Tutkimus oli osa Nuorten Depressio -tutkimusta. Strandholmin tutkimuksen aineisto koostui 218 masennusdiagnoosin saaneesta 13–19-vuotiaasta nuoresta, jotka olivat hakeutuneet avohoitoon. Tutkittavia seurattiin vuosi nuoruusiässä ja kahdeksan vuotta kokonaisuudessaan, nuoruudesta aikuisuuteen. Tutkimuksen mittauksissa tutkimusryhmä hyödynsi diagnostisia haastattelumenetelmiä, standardoituja kyselylomakkeita sekä arviointiasteikkoja.

Tutkimukseen osallistuneista 67 prosentilla masennus uusiutui kahdeksan vuoden seuranta-aikana. Yli puolella tutkittavista diagnosoitiin mielialahäiriö vähintään 25 prosenttia seuranta-ajasta. Seurantamittauksessa kahdeksan vuoden jälkeen 36 prosentilla tutkittavista oli mielialahäiriö, 48 prosentilla ahdistuneisuushäiriö ja 26 prosentilla persoonallisuushäiriö.

– Vuoden seurannassa hoidon ennuste oli huomattavasti heikompi niillä nuorilla, joilla oli samanaikainen persoonallisuushäiriö. Heillä hoidon laajuus ei vaikuttanut hoidon tulokseen positiivisesti. Ne nuoret, joilla ei ollut persoonallisuushäiriötä, hyötyivät laajemmasta hoidosta. Oireissa oli myös useita yhteisvaikutuksia: jos masennus ja muut psykiatriset oireet vähenivät, myös persoonallisuushäiriöoireet vähenivät. Lisäksi sosiaalinen tuki vähensi nuorten persoonallisuushäiriöoireita, Strandholm kertoo.

Puolustusmekanismit ennustivat persoonallisuushäiriötä aikuisuudessa

Ihminen säätelee mielentilaansa ja käyttäytymistään puolustusmekanismien eli defenssien avulla. Defenssien avulla ihminen ylläpitää psyykkistä tasapainoaan.

Defenssit voidaan jakaa eri ryhmiin sen mukaan, kuinka hyvin ne auttavat ihmistä sopeutumaan tilanteeseen. Erityisesti niin sanotut kypsät defenssit palvelevat sopeutumista, vähentävät stressiä ja ahdistusta.

Tietyt erilliset defenssit osoittautuivat tutkimuksen nuorilla sen sijaan riskialttiiksi menettelytavoiksi, jotka mahdollisesti vaikuttavat kielteisesti sosiaaliseen vuorovaikutukseen, sosiaalisiin suhteisiin ja tätä kautta vaarantaa kehityksen aikuisuuteen. Niissä tunteet vääristyvät tai niiden kohde muuttuu, mikä tuottaa mahdollisesti sellaisia tulkintoja ja käytöstä, jotka ovat epäedullisia kehitykselle ja hyvinvoinnille.

– Tutkimuksessa etenkin kolme yksittäistä defenssiä oli nuoruudessa vahvimmat: kohteensiirto, eristäminen ja reaktionmuodostus. Nämä defenssit ennustivat tutkimuksessa persoonallisuushäiriödiagnoosia aikuisuudessa, Strandholm sanoo.

Nuoruusiän masennuksella on pitkäaikaiset vaikutukset

Strandholm kertoo, että tutkimustulokset osoittavat nuoruusiän masennuksen vakavuuden ja sen pitkäaikaisen vaikutuksen ennusteeseen.

– Samanaikainen persoonallisuushäiriö vaikutti nuorten ennusteeseen siten, että ennuste oli usein heikompi sekä lyhyessä että pitkässä seurannassa, Strandholm summaa tutkimuksen tuloksia.

Persoonallisuushäiriöoireiden ja muiden kliinisten oireiden yhteisvaikutukset viittaavat Strandholmin mukaan siihen, että nuoren hoidon suunnittelussa on tärkeää huomioida kokonaiskuva.

– Jos nuorella on todettu persoonallisuushäiriö, häntä tulisi hoitaa kyseiseen häiriöön ja oirekuvaan keskittyneellä hoidoilla. Lisäksi hoidon suunnittelussa ja hoidon aikana on otettava huomioon nuoren puolustusmekanismit, kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa on todettu, Strandholm sanoo.

PsL Thea Strandholm väittelee 18.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Personality Disorders in Depressed Adolescent Outpatients - Impact on outcome and treatment of depression, changes in symptoms, and predictors into young adulthood". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Kielikeskuksen juhlasali, Fabianinkatu 26, 00100 Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Eila Laukkanen, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Marko Elovainio. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu, ja se on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Thea Strandholm
Puh. 050 338 42 82
thea.strandholm@gmail.com

**********************************

Ystävällisin terveisin

Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EESTTiedote

Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.

Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Sähköisten palveluiden käytössä vielä tehostettavaa, kymmenesosa metsänomistajista ei hyväksy lainkaan avohakkuita15.9.2020 16:00:00 EESTTiedote

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsänhoitotöiden myönteisiin vaikutuksiin uskovien suomalaisten metsänomistajien määrä on laskenut. Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Kolme neljäsosaa metsänomistajista pitää avohakkuita sopivana kasvatustapana, mutta usea kuitenkin rajoittaisi niiden käyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme