Palkansaajien tutkimuslaitos

Peruskoulu-uudistus johti masennusoireiden yleistymiseen korkeakoulutetuista perheistä tulevien naisten keskuudessa

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan 1970-luvulla toteutettu peruskoulu-uudistus ei keskimäärin vaikuttanut koulujärjestelmästä valmistuvien henkilöiden mielenterveyteen aikuisuudessa. Uudistus johti masennusoireiden yleistymiseen kuitenkin sellaisten naisten osalta, joiden vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja. Masennusoireiden yleistyminen voi johtua siitä, että peruskoulu-uudistuksen jälkeen kilpailu jatko-opiskelupaikoista kiristyi.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijana ja Jyväskylän yliopiston professorina työskentelevän Petri Böckermanin ja Jyväskylän yliopiston apulaisprofessorin Mika Haapasen ym. tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen peruskoulu-uudistuksen vaikutuksia mielenterveyden oireisiin aikuisuudessa. Mielenterveyttä mitataan hoitojaksoilla erikoisterveydenhuollossa.

 Koulutuksen ja terveyden välistä yhteyttä on tutkittu laajasti. Tehdyissä tutkimuksissa on hyödynnetty koulujärjestelmään tehtyjä muutoksia, joiden vaikutuksia väestöön on voitu tutkia. Muutosten avulla voidaan eristää koulutuksen kausaalinen vaikutus väestön terveyteen.

Tutkimuksessa käy ilmi, että peruskoulu-uudistus ei vaikuttanut keskimäärin arvioituna koulujärjestelmästä valmistuvien mielenterveyteen aikuisuudessa. Uudistus kuitenkin johti masennusoireiden yleistymiseen sellaisten naisten osalta, jotka olivat korkeasti koulutetuista perheistä.

 ”Masennusoireiden yleistyminen voi johtua siitä, että peruskoulu-uudistuksen jälkeen kilpailu jatko-opiskelupaikoista kiristyi.”, arvioi tutkija Petri Böckerman.

Nyt julkaistu tutkimus perustuu 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen alueellisesti porrastettuun toteutukseen Suomessa. Uudistuksen myötä siirryttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskouluun ja valinta ammatillisen koulutuslinjan ja akateemisen koulutuslinjan välillä siirtyi myöhäisemmäksi 11 ikävuodesta 16 ikävuoteen. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin Suomessa vaiheittain. Ensimmäisenä uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuonna 1972 Lapin läänissä, mistä uudistus asteittain levitettiin koko Suomeen. Viimeisenä peruskoulujärjestelmään siirryttiin pääkaupunkiseudulla. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen siirtyivät uuteen järjestelmään vuonna 1977.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen ja THL:n kokoamia suomalaisia rekisteriaineistoja ja sen rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvoston WIP-hanke. 

Tutkijaryhmä:

Petri Böckerman, Jyväskylän yliopisto, PT ja IZA

Mika Haapanen, Jyväskylän yliopisto

Christopher Jepsen, University College Dublin and IZA Institute of Labor Economics

Alexandra Roulet, INSEAD and Centre for Economic Policy Research

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitos
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Palkansaajien tutkimuslaitos

Suhdannenäkymät: kauppa ja liike-elämän palvelut, matkailu- ja ravintola-ala sekä teollisuus ja rakentaminen10.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee toimialakatsauksen vuosille 2021–2022. Toimialakatsauksessa käydään läpi teollisuuden, rakentamisen, kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä liike-elämän palveluiden suhdannenäkymät. Koronapandemia aiheutti ainutlaatuisen talouskriisin, joka kohteli eri toimialoja eri tavoin. Talouskriisien yhteydessä talousennusteisiin liittyy tavallista enemmän epävarmuutta. Koronakriisin erityispiirteet tekivät toimialoittaisesta ennustamisesta haastavaa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen nimitetty alivaltiosihteeriksi työ- ja elinkeinoministeriöön15.4.2021 13:29:21 EEST | Tiedote

PT:n johtaja Elina Pylkkänen on nimitetty työ- ja elinkeinoministeriöön alivaltiosihteeriksi 1.6.2021 alkaen viiden vuoden määräajaksi. Valtioneuvosto päätti nimityksestä tänään 15.4. pidetyssä istunnossa. Alivaltiosihteerin virka on uusi. Alivaltiosihteeri johtaa kansliapäällikön apuna erityisesti työllisyyteen ja työvoimapolitiikkaan liittyvien laajakantoisten erillishankkeiden ja uudistusten valmistelua.

Talousennuste vuosille 2021-2023: Kulutusjuhlaa vielä odotellaan - vahvempi kasvu jakaantuu kahdelle vuodelle31.3.2021 00:01:00 EEST | Tiedote

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa kuluvalle vuodelle 2,5 prosentin talouskasvua. Ensi vuodelle kasvuennuste on 3,1 prosenttia, joka hidastuu 1,4 prosenttiin vuonna 2023. Yksityinen kulutus on koronapandemian väistyttyä poikkeuksellisen suurta sekä tänä että ensi vuonna. Vienti ja tuonti kasvavat vahvasti, ja kasvua määrittää matkailu- ja palvelualojen toipuminen. Suomen ja sen kauppakumppanimaiden tuleva talouskehitys riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti rokotteita kyetään tuottamaan, kuinka suuri osa väestöstä ottaa rokotteen ja kuinka hyvin nykyiset tai tulevaisuudessa kehiteltävät rokotteet suojaavat koronaviruksen mutatoituneilta muodoilta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme