Palkansaajien tutkimuslaitos

Peruskoulu-uudistus johti masennusoireiden yleistymiseen korkeakoulutetuista perheistä tulevien naisten keskuudessa

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan 1970-luvulla toteutettu peruskoulu-uudistus ei keskimäärin vaikuttanut koulujärjestelmästä valmistuvien henkilöiden mielenterveyteen aikuisuudessa. Uudistus johti masennusoireiden yleistymiseen kuitenkin sellaisten naisten osalta, joiden vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja. Masennusoireiden yleistyminen voi johtua siitä, että peruskoulu-uudistuksen jälkeen kilpailu jatko-opiskelupaikoista kiristyi.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijana ja Jyväskylän yliopiston professorina työskentelevän Petri Böckermanin ja Jyväskylän yliopiston apulaisprofessorin Mika Haapasen ym. tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen peruskoulu-uudistuksen vaikutuksia mielenterveyden oireisiin aikuisuudessa. Mielenterveyttä mitataan hoitojaksoilla erikoisterveydenhuollossa.

 Koulutuksen ja terveyden välistä yhteyttä on tutkittu laajasti. Tehdyissä tutkimuksissa on hyödynnetty koulujärjestelmään tehtyjä muutoksia, joiden vaikutuksia väestöön on voitu tutkia. Muutosten avulla voidaan eristää koulutuksen kausaalinen vaikutus väestön terveyteen.

Tutkimuksessa käy ilmi, että peruskoulu-uudistus ei vaikuttanut keskimäärin arvioituna koulujärjestelmästä valmistuvien mielenterveyteen aikuisuudessa. Uudistus kuitenkin johti masennusoireiden yleistymiseen sellaisten naisten osalta, jotka olivat korkeasti koulutetuista perheistä.

 ”Masennusoireiden yleistyminen voi johtua siitä, että peruskoulu-uudistuksen jälkeen kilpailu jatko-opiskelupaikoista kiristyi.”, arvioi tutkija Petri Böckerman.

Nyt julkaistu tutkimus perustuu 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen alueellisesti porrastettuun toteutukseen Suomessa. Uudistuksen myötä siirryttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskouluun ja valinta ammatillisen koulutuslinjan ja akateemisen koulutuslinjan välillä siirtyi myöhäisemmäksi 11 ikävuodesta 16 ikävuoteen. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin Suomessa vaiheittain. Ensimmäisenä uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuonna 1972 Lapin läänissä, mistä uudistus asteittain levitettiin koko Suomeen. Viimeisenä peruskoulujärjestelmään siirryttiin pääkaupunkiseudulla. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen siirtyivät uuteen järjestelmään vuonna 1977.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen ja THL:n kokoamia suomalaisia rekisteriaineistoja ja sen rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvoston WIP-hanke. 

Tutkijaryhmä:

Petri Böckerman, Jyväskylän yliopisto, PT ja IZA

Mika Haapanen, Jyväskylän yliopisto

Christopher Jepsen, University College Dublin and IZA Institute of Labor Economics

Alexandra Roulet, INSEAD and Centre for Economic Policy Research

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitos
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Palkansaajien tutkimuslaitos

PT:n tutkija Annika Nivalan väitös: Ensimmäisen työntekijän palkkaustuella ei ollut työllisyysvaikutuksia1.10.2021 10:26:09 EEST | Tiedote

Suomessa vuosina 2007–2011 voimassa olleella alueellisella ensimmäisen työntekijän palkkaustuella ei ollut VTM Annika Nivalan väitöstutkimuksen mukaan vaikutuksia yksinyrittäjien työnantajaksi ryhtymiseen. Väitöskirjassa tutkittiin myös verotarkastusten vaikutuksia yrityksiin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää työllisyys- ja veropolitiikan suunnittelussa ja arvioinnissa. Suunnitteilla olevan satunnaistetun rekrytointitukikokeilun avulla voidaan saada lisää tietoa siitä, edistääkö palkkatuki työnantajaksi ryhtymistä.

Reseptiopioidien kasvanut käyttö heikentää työllisyyttä pitkällä aikavälillä 22.9.2021 09:59:38 EEST | Tiedote

Reseptiopioidien kasvanut käyttö johtaa työllisyyden heikkenemiseen pitkällä aikavälillä Suomessa. Vahvojen kipulääkkeiden käyttö pitkällä aikavälillä korostaa niiden haitallisia terveysvaikutuksia ml. addiktion syntymistä, joka murentaa kiinnittäytymistä työmarkkinoille. Lyhyellä aikavälillä reseptiopioidin kasvanut käyttö voi sitä vastoin parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoille osallistumiseen. Vahvat kipulääkkeet helpottavat kroonista kipua, joka voi olla merkittävä este työmarkkinoille osallistumiselle.

Talousennuste vuosille 2021-2023: Kasvu vahvinta ensi vuonna - Suomen talouden dynamiikka mainettaan parempi16.9.2021 00:00:00 EEST | Tiedote

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa kuluvalle vuodelle 3,0 prosentin, ensi vuodelle 3,5 prosentin ja vuodelle 2023 1,8 prosentin talouskasvua. Kuluvana vuonna kasvua voimistaa vahvimmin yksityisen kulutuksen ja ensi vuonna myös viennin kasvu. Hallituksen työllisyystavoite tullaan saavuttamaan ensisijaisesti muista syistä kuin hallituksen työllisyystoimien johdosta. Suomen työmarkkinoiden dynamiikka on mainettaan parempi, ja työmarkkinoiden uudistamisessa on syytä edetä vähitellen ja Suomessa toteutettavia huolellisesti suunniteltuja kokeiluja hyödyntäen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme