Peruskoulu-uudistus johti masennusoireiden yleistymiseen korkeakoulutetuista perheistä tulevien naisten keskuudessa
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijana ja Jyväskylän yliopiston professorina työskentelevän Petri Böckermanin ja Jyväskylän yliopiston apulaisprofessorin Mika Haapasen ym. tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen peruskoulu-uudistuksen vaikutuksia mielenterveyden oireisiin aikuisuudessa. Mielenterveyttä mitataan hoitojaksoilla erikoisterveydenhuollossa.
Koulutuksen ja terveyden välistä yhteyttä on tutkittu laajasti. Tehdyissä tutkimuksissa on hyödynnetty koulujärjestelmään tehtyjä muutoksia, joiden vaikutuksia väestöön on voitu tutkia. Muutosten avulla voidaan eristää koulutuksen kausaalinen vaikutus väestön terveyteen.
Tutkimuksessa käy ilmi, että peruskoulu-uudistus ei vaikuttanut keskimäärin arvioituna koulujärjestelmästä valmistuvien mielenterveyteen aikuisuudessa. Uudistus kuitenkin johti masennusoireiden yleistymiseen sellaisten naisten osalta, jotka olivat korkeasti koulutetuista perheistä.
”Masennusoireiden yleistyminen voi johtua siitä, että peruskoulu-uudistuksen jälkeen kilpailu jatko-opiskelupaikoista kiristyi.”, arvioi tutkija Petri Böckerman.
Nyt julkaistu tutkimus perustuu 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen alueellisesti porrastettuun toteutukseen Suomessa. Uudistuksen myötä siirryttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskouluun ja valinta ammatillisen koulutuslinjan ja akateemisen koulutuslinjan välillä siirtyi myöhäisemmäksi 11 ikävuodesta 16 ikävuoteen. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin Suomessa vaiheittain. Ensimmäisenä uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuonna 1972 Lapin läänissä, mistä uudistus asteittain levitettiin koko Suomeen. Viimeisenä peruskoulujärjestelmään siirryttiin pääkaupunkiseudulla. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen siirtyivät uuteen järjestelmään vuonna 1977.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen ja THL:n kokoamia suomalaisia rekisteriaineistoja ja sen rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvoston WIP-hanke.
Tutkijaryhmä:
Petri Böckerman, Jyväskylän yliopisto, PT ja IZA
Mika Haapanen, Jyväskylän yliopisto
Christopher Jepsen, University College Dublin and IZA Institute of Labor Economics
Alexandra Roulet, INSEAD and Centre for Economic Policy Research
Yhteyshenkilöt
Petri Böckermanerikoistutkija
Puh:040 091 3189petri.bockerman@labour.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Palkkatasa-arvo toteutuu parhaiten palvelualojen naisomisteisissa yrityksissä19.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus valottaa yritysten omistajan sukupuolen yhteyttä naisten ja miesten väliseen palkkaeroon eri toimialoilla ja eri kokoisissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan naisten palkka on keskimäärin 11–12 prosenttia alhaisempi kuin miesten, mutta naisomisteisissa yrityksissä ero on pienempi. Teollisuuden alan yrityksissä sukupuolten välinen palkkaero on samankaltainen sekä nais- että miesenemmistön omistamissa yrityksissä. Palvelualoilla taas palkkaero on vähäisempi naisomisteisissa yrityksissä. Yksityisen palvelualan kasvun ja naisyrittäjyyden lisääntymisen myötä yleisen palkkatasa-arvon voitaisiin olettaa parantuvan. Tutkimus on hyväksytty julkaistaksi arvostetussa Journal of Population Economics -lehdessä.
Talousennuste vuosille 2024–2026: Vauhtiin päästään – riskejä edessä18.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden taantuma on jäämässä taakse. Talouskasvu on hidasta kuluvana vuonna, mutta arvoimme sen kiihtyvän tulevina vuosina. Yksityinen kulutus ja vienti vauhdittuvat vuosina 2025–2026. Julkinen talous on edelleen ongelmissa, ja velkasuhteen tasapainottaminen vaatii lisätoimia. Suotuisa talouskehitys edellyttää, että sopeutustoimet ovat monipuolisia. Riskit talouskasvulle liittyvät vaikeasti ennakoitavaan työmarkkinatilanteeseen ja kansainväliseen talouteen.
M&A-podcast: Kaikkien aika on kaikkien rahaa17.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Rakennusalan tuottavuus on laahannut paikoillaan 40 vuotta. Teknologia kehittyy, mutta talonvalmistus on yhtä tahmeaa kuin 1980-luvulla. Rakentaminen tarvitsee kumouksen, jossa työmaa ei ole lennosta ratkaistavien ongelmien ketju, vaan hyvin säädelty tehdas. Jos rakentaminen vakioidaan paremmin, kustannuksissa voidaan säästää jopa kymmeniä prosentteja ja läpimenoajat nopeutuvat tuntuvasti. Siksi MAX-podcastin uusi jakso kysyy: Onko raksa valmis uuteen aikaan? Ja kenen etu on takertua vanhaan? Jakso on toteutettu yhteistyössä Firan kanssa ja se on taltioitu live-yleisön edessä 11.4. Helsingin Bio Rexissä.
Vihreä siirtymä välttämätön myös talouden kasvun kannalta9.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen raportin mukaan vihreä siirtymä ei ole ainoastaan ympäristön kannalta järkevää, vaan se on välttämätöntä tulevaisuuden talouskasvulle. Raportin mukaan fossiilienergia ei maankuoresta lopu, mutta sen tuottaminen muuttuu innovaatioista huolimatta asteittain resurssi-intensiivisemmäksi.
Makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta8.4.2024 08:05:39 EEST | Tiedote
Makeisvero ja siitä seuranneet korkeammat hinnat eivät vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta, vahvistaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n ja Laboren uusi tutkimusraportti. Sen sijaan virvoitusjuomissa sokerillisten juomien korotettu vero ohjasi kulutusta voimakkaati sokerittomiin juomiin. Kulutusveroilla näyttää olevan terveysvaikutuksia vain, jos vero on tarkkaan kohdistettu ja läheinen sekä terveellisempi korvaava tuote löytyy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme