Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Peruskoulun päättäneet siirtyvät Helsingissä yhä useammin jatkokoulutukseen

Jaa

Nuorten koulutustilanne on kehittynyt Helsingissä hyvään suuntaan, sillä peruskoulun 9. luokan päättäneiden siirtyminen suoraan toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen on parantunut koko 2010-luvun. Vielä vuonna 2010 vain 84 prosenttia peruskoulun päättäneistä oli saman vuoden syksyllä tutkintoon johtavassa koulutuksessa, mutta vuonna 2016 heidän osuutensa nousi jo 93 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta.

Vuonna 2016 valmistaviin koulutuksiin ja peruskoulun kymppiluokalle siirtyi peruskoulun päättäneistä neljä prosenttia. Kaikkiaan johonkin jatkokoulutukseen vuonna 2016 siirtyi siis Helsingissä peruskoulun päättäneistä 97 prosenttia oppilaista ja koko maassa 97,5 prosenttia.

Vajaa neljä prosenttia 9. luokkalaisista jäi ilman koulutuspaikkaa vuonna 2017

Kevään 2017 toisen asteen yhteishaun, valmistavan koulutuksen ja ammatillisen erityisopetuksen hakujen jälkeen helsinkiläisistä 9. luokan päättäneistä 3,7 prosenttia jäi ilman koulutuspaikkaa. Osuus oli pienempi kuin koko maassa keskimäärin, jossa määrä oli 5 %. Suurin osa ilman paikkaa jääneistä ei ottanut vastaan saatua koulutuspaikkaa.

Tutkintotavoitteiseen koulutukseen siirtyvien osuus ja toisella asteella opiskelevien 16-18-vuotiaiden osuus on kasvanut merkittävästi 2010-luvulla. Se, että peruskoulusta siirtyminen toiselle asteelle on parantunut, on tasoittanut myös alueiden ja koulujen välisiä eroja. Jatkokoulutukseen siirtyneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut etenkin niissä kouluissa, joista vielä 2010-luvun alussa siirryttiin muita kouluja harvemmin jatkokoulutukseen.

Toisen asteen koulutuksen läpäisyssä jäädään Helsingissä koko maan tasosta

Koulutuksen keskeyttäminen on edelleen Helsingissä koko maata korkeammalla tasolla, vaikka tilanne onkin parantunut pitkällä aikavälillä. Lukion ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista yhä useampi suorittaa opintonsa kolmessa vuodessa, mutta heidän läpäisytaso jää edelleen jälkeen koko maasta. Lukiokoulutus venyykin Helsingissä muuta maata useammin nelivuotiseksi. Ammatillisessa koulutuksessa Helsingissä opiskelevat saavat muuta maata vähemmän tutkintoja aikaiseksi sekä kolmessa että neljässä vuodessa.

Ilman tutkintoa olevien osuus vähenee

Nuorten koulutustilannetta kehittävillä palveluilla ja koulutuspoliittisilla toimilla, kuten koulutustakuulla, voi nähdä jo olevan väestötasoista vaikutusta. Ilman perusasteen tutkintoa olevien osuus kotimaankielisistä 20-29-vuotiaista on lähtenyt Helsingissä selvään laskuun. Muutos näkyy etenkin nuoremmissa ikäluokissa: 20-24-vuotiaista kotimaankielisistä 16 prosenttia oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa vielä vuonna 2010, vuonna 2016 osuus on laskenut 13 prosenttiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja julkaisusta:
tutkija Sanna Ranto, puh. 09 310 36408, e-mail: sanna.ranto(at)hel.fi

Viestinnän yhteyshenkilö:
tiedottaja Tero Lahti, puh. 09 310 36376, e-mail: tero.j.lahti(at)hel.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö on kaupunkitutkimuksen asiantuntija. Tutkimuksen kohteina ovat asuminen, elinolot, alue- ja kuntatalous, kansalaisten osallisuus ja kaupunkikulttuuri. Yksikkö huolehtii myös kaupungin tilastotoiminnan perustietovarannoista ja tilastotietokannoista, tilastojulkaisuista, kirjasto- ja tietopalvelusta sekä Helsinki Region Infosharesta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingin kaupunginvaltuuston päätökset14.2.2018 21:57Tiedote

Helsingin keskushallinto uudistaa organisaatiotaan, jotta se pystyisi paremmin vastaamaan kaupunkistrategian tavoitteisiin. Kaupunginkanslian toimintoja ajatellen näitä yleisiä strategian tavoitteita ovat esimerkiksi päätöksentekomallien ja palveluprosessien tehostaminen sekä byrokratian keventäminen. Strategian painotusten ja tavoitteiden pohjalta kansliassa on erityisen perusteltua arvioida muun muassa viestinnän organisointia ja tietohallinnon roolia digitalisaatiokehityksessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme