Perusturvan ostovoima on kasvanut hallituskauden aikana korkeasta inflaatiosta huolimatta
Perusturvan saajien tulotaso on kasvanut suhteessa yleiseen hinta- ja ansiotasoon hallituskauden 2019–2023 aikana, toteaa perusturvan riittävyyttä arvioinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtama asiantuntijatyöryhmä. Perusturvan saajiksi lasketaan työmarkkinatuen, peruspäivärahan, takuueläkkeen sekä vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahojen sekä leskeneläkkeen saajat.
Hallitus toteutti etuuksien lakisääteiset indeksitarkistukset sekä korotti perusturvan tasoa vuonna 2020 ja lapsien osalta väliaikaisesti myös vuonna 2023. Raportin mukaan hintojen nousu kasvattanee myös monien kotitalouksien asumistukien tasoa vuonna 2023, koska vuokrataso on kasvanut maltillisesti, mutta asumistukien kattovuokria on nostettu yleisen hintatason kehityksen mukaisesti.
Kaikki perusturvan saajat eivät kuitenkaan ole hyötyneet sen parantuneesta tasosta.
”Iso osa perusturvan saajista on oikeutettu myös toimeentulotukeen, ja perusturvan korotukset pienentävät saadun toimeentulotuen määrää täysimääräisesti, jolloin kotitalouden tulotaso pysyy samana. Toisaalta lapsiperheiden toimeentulotuen tasoa on korotettu nyt vuonna 2023,” THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola sanoo.
Nykyinen perusturvan taso ei mahdollista yhteiskunnallista osallisuutta
Perusturvan riittävyyttä arvioitiin muun muassa vertaamalla tuloja suhteessa Turun yliopiston laatimiin viitebudjetteihin, jotka heijastavat yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollistamaa kulutustasoa. Työryhmän arvion mukaan työttömän, sairaan ja vanhempainvapaan perusturva ei edelleenkään riitä kattamaan viitebudjetteja.
Perusturvan saajista eläkeläisillä turvan taso on riittävä, mutta opiskelijan sosiaaliturva riittää kattamaan menot vain opintolainan kanssa.
”Perusturva ei yleisesti riitä monessakaan tilanteessa kattamaan kulutustasoa, jolla kotitalous pääsisi osalliseksi yhteiskunnassa. Tilanne on sama monessa muussakin maassa, sillä Suomen perusturvan taso on ostovoimaltaan tilanteesta riippuen vähintään ylempää keskitasoa, kun vertaa muihin Euroopan maihin,” THL:n asiantuntija Susanna Mukkila vertaa.
Lain mukaan perusturvan riittävyys on arvioitava joka neljäs vuosi. Arviointi perustuu esimerkkilaskelmiin erilaisista kotitalouksista, jotka asuvat kerrostaloasunnoissa kohtuullisella vuokratasolla.
Lisätietoa
Perusturvan riittävyyden arvioinnin tuloksia esitellään julkaisuwebinaarissa tiistaina 28.2. klo 10–11.
Lisätietoa ja linkki tilaisuuteen
Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2019–2023
Yhteystiedot
Jussi Tervola
THL
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 6134
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Susanna Mukkila
asiantuntija
THL
puh. 029 524 7326
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n seuranta: Joka kolmas vanhuspalvelujen yksikkö on jo saavuttanut 0,7:n henkilöstömitoituksen23.3.2023 02:00:00 EET | Tiedote
Kolmannes vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköistä on jo saavuttanut joulukuussa voimaan tulevan henkilöstömitoituksen 0,7 asiakastyötä tekevää työntekijää asukasta kohti.
Nuoret toivovat mutkattomia matalan kynnyksen palveluita – pahoinvointi ja palveluihin pääsyn vaikeus korostuvat tietyissä ryhmissä23.3.2023 01:59:00 EET | Tiedote
Nuoret toivovat, että oman paikkakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut löytyisivät helposti yhdestä paikasta ja apua voisi saada ilman ajanvarausta.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta - kansallinen rokotusohjelma laajenee Espoon Suvisaaristoon20.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata. ”Trendi raportoitujen TBE-tapausten määrässä on ollut nousujohteinen jo yli kymmenen vuotta. Tätä selittää useampikin seikka. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten tietoisuus puutiaisvälitteisistä taudeista voivat osaltaan selittää tapausmäärien kasvua”, sanoo THL:n tutkija Henna Mäkelä. Vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla (46 tapausta 100 000:ta asukasta kohden) ja Kustavissa (41/100 000) sekä Ahvenanmaan maakunnassa (38/100 000) ja Lohjalla (16/100 000). Lähes kaikki tartunnat on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa. Rokotussuojasta onkin tärkeää huolehtia erityisesti silloin, jos asuu alueella, joka kuuluu kansallisen rokotusohjelman piiriin. Uusi alu
Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä – joidenkin rokotteiden kattavuuksissa kuitenkin pientä laskua14.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Joidenkin rokotteiden kattavuuksissa on kuitenkin havaittavissa pientä laskua parin viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen. Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut. ”Syitä rokotuskatta
THL:n kysely: Suurin osa suomalaisista nykyisen alkoholipolitiikan kannalla13.3.2023 08:13:00 EET | Tiedote
Suomalaisista 53 prosenttia on nykyisen alkoholipolitiikan kannalla, selviää THL:n tammikuussa 2023 teettämästä mielipidekyselystä. Tiukempaa politiikkaa halusi yhdeksän prosenttia vastaajista. Väljempää alkoholipolitiikkaa kannatti 29 prosenttia suomalaisista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme