Perustutkimus voi auttaa löytämään metsätaloutta tehostavia ja luontoa suojelevia keinoja
Lähes kolmannes maapallon maapinta-alasta eli yli neljä miljardia hehtaaria on erilaisten metsien peitossa. Tehostettu metsä- ja maatalous voisi pystyä tulevaisuudessa tuottamaan tarvittavan määrän energiaa, ravintoa ja raaka-aineita paljon pienemmällä käytettävällä maapinta-alalla.
– FAO laski maa- ja metsätalouden arvoksi 2010 noin 3,2 biljoonaa dollaria. Tätä summaa olisi mahdollisuus lisätä merkittävästi tuntemalla puun kehityksen ja kasvun hormonaalista säätelyä paremmin ja lisäämällä sen avulla metsien kasvua, sanoo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Juha Immanen.
– Tehostetun tuotannon alueet voisivat olla lähellä metsätaloustuotteiden kuluttajia, jolloin luonnontilaiset metsät voisivat olla rauhassa, eikä luonnon monimuotoisuus sanottavasti muuttuisi nykytilanteesta, Immanen jatkaa.
Juha Immanen on puiden kasvua koskevassa väitöstutkimuksessaan keskittynyt erityisesti lähellä puun pintaa sijaitsevaan jälsisolukkoon. Jälsi on koko rungon ympäri ulottuva ohut kasvurengas, joka synnyttää sisäpuolelleen vettä johtavaa ja tukena toimivaa puusolukkoa ja ulkopinnan puolelle ravinteita lehdistä juuriin kuljettavaa nilaa.
Jällen toimintaa eli puun paksuuskasvua ja sen rytmiä säätelevät monet kasvihormonit. Ne – kuten eläintenkin hormonit – toimivat herkässä tasapainossa.
– Sytokiniini-hormonit ovat tärkeitä puun kasvun säätelijöitä, mutteivät suinkaan ainoita. Ainakin sytokiniinit ja auksiini yhdessä vaikuttavat jällen kehitykseen ja puun paksuuskasvun nopeuteen, Immanen toteaa.
Sytokiniinilla ja auksiinilla on hieman toisistaan poikkeavat toiminnalliset vyöhykkeet. Sytokiniinit ovat runsaimmillaan nilan puolella jälttä, kun taas auksiinivyöhyke on puusolukon puolella jälttä. Molemmat hormonit ovat puolestaan voimakkaasti läsnä jällessä.
– Olemme pystyneet muuttamaan jällen aktiivisuutta muuttamalla sytokiniin määrää jällessä. Esimerkkipuuna käyttämämme hybridihaavan, Populus tremula x tremuloides, paksuuskasvu lisääntyi kasvihuoneolosuhteissa huomattavasti, kun lisäsimme geeniperäisesti jälsivyöhykkeen sytokiniinien määrää. Samalla puun biomassakin kasvoi, Juha Immanen sanoo.
Sytokiniinin määrää lisäämällä paksummiksi kasvaneet puut olivat hieman normaalia matalampia. Nivelvälit olivat lyhyempiä, ja puissa oli enemmän lehtiä ja oksia. Puuaines oli tiheämpää, mutta mikroskooppikuvissa se näytti muuten rakenteeltaan hyvin samanlaiselta kuin normaali puuaines.
__________________
Juha Immanen väittelee 18.6.2018 kello 12 aiheesta "Cytokinin signaling in hybrid aspen cambial development and growth". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2 (Viikinkaari 5), auditorio 1041.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Immanen
juha.immanen@helsinki.fi
puh. 050 448 5851
viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme