Keskuskauppakamari

Petokset ja tietoriskit kohdistuvat yhä useampaan yritykseen – suuret valikoituvat kohteiksi

Jaa

Varsinkin suuriin yrityksiin kohdistuva rikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Puolet suurista yrityksistä ilmoittaa, että liiketoimintaan kohdistuvien rikosten tai väärinkäytösten määrä on kasvanut. Tiedot ilmenevät koko maan kattavasta Yritysten rikosturvallisuus 2017 -selvityksestä.

Kaisa Saario / Kuva: Pasi Murto
Kaisa Saario / Kuva: Pasi Murto

Yritysten rikosturvallisuus 2017 on neljäs koko maan kattava selvitys, jossa tarkastellaan yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden kehitystä ja yritysten keinoja torjua rikoksia ja väärinkäytöksiä. Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin aikaisemmat selvitykset on julkaistu 2012, 2008 ja 2005.

Suuret yritykset valikoituvat useammin rikoksen kohteeksi

Kaikista vastaajayrityksistä 44 prosenttia arvioi, että rikosten ja väärinkäytösten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Etenkin suurissa yrityksissä kasvu koetaan voimakkaana. Kun vuonna 2012 lisääntyneistä rikoksista raportoi 34 prosenttia, oli nyt osuus peräti 52 prosenttia.

Kaupan alan yritykset ilmoittivat toteutuneista tietoriskeistä useimmin.  Yrityksiin kohdistuvat tietomurrot ovat kaikilla toimialoilla tietoriskien kärjessä, mutta identiteettikaappauksissa on selvä nousutrendi. Kaikilla toimialoilla osuudet ovat kasvussa.

Suurista yrityksistä peräti 28 prosenttia ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Pienissä yrityksissä osuus oli viisi prosenttia. Petoksia kohtasi yllättäen useammin suuret kuin pienet yritykset: pienistä ja keskisuurista yrityksistä 12–13 prosenttia ja suurista joka neljäs (25 prosenttia).

”Yritysten riskit tulevat yhä useammin verkosta. Monet kasvavista turvallisuusuhkista, kuten identiteettivarkaudet ja petokset, piinaavat yhä useampia yrityksiä yli toimialarajojen. Petosten tekotavoissa hyödynnetään usein sitä, että suurissa yrityksissä työntekijät eivät aina tunne toisiaan. Yritykset voivat varautua tapauksiin ainakin ohjeistamalla henkilöstöä”, Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario neuvoo.

Yritykset tarvitsevat uusien turvallisuusuhkien torjumiseksi tietoa.

”Erityisen hälyttävää on, että osa yrityksistä ei saa tarvitsemaansa tietoa rikosilmiöistä viranomaisilta eikä muistakaan lähteistä. Kaupan alalla tietoa tarvitsee 45 prosenttia yrityksistä ja muilla aloilla kolmannes”, asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista toteaa.

Yrityksen jatkuvuuden turvaamisessa vielä tehtävää

Kauppakamarit kannustavat yrityksiä panostamaan tietopääoman ja jatkuvuuden turvaamiseen. Palvelualan yritykset suojaavat tietoja muita toimialoja monipuolisemmin. Teollisuusyritykset tunnistavat parhaiten kilpailijaa kiinnostavan kriittisen tiedon. Kaupan alan yritykset jäävät näistä jälkeen suojaustoimissa. Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten, mutta alan yritykset panostavat jatkossa aikaisempaa enemmän tietoturvallisuuteen.

Kauppakamarien mukaan yritysten jatkuvuuden ja tietopääoman turvaaminen vaatisi muuttuvassa toimintaympäristössä lisää panoksia. Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suuristakin yrityksistä neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa. Jatkuvuussuunnittelulla varaudutaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin kuten tietojen tai toimitilojen osittaiseen tai täydelliseen tuhoutumiseen tai avainhenkilöiden yllättävään menettämiseen.

“Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöidensietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnitelmien määrää on saatava lisättyä kaikissa yrityskokoluokissa. Suunnitelmassa määritellään muun muassa, mitkä toiminnot ovat kriittisiä ja miten pitkään ne voivat olla keskeytyneenä. Jatkuvuussuunnitelma ohjaa yritystä tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä ja auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaalla tavalla”, Panu Vesterinen  summaa selvityksen tuloksia.

“Yritysten rikosturvallisuus 2017 – riskit ja niiden hallinta”-selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2017. Siihen vastasi 762 yritystä, eri puolelta Suomea kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Selvityksen ovat laatineet Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen kauppakamarien kanssa.

Lisätietoa:

Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin selvitys: Yritysten rikostuvallisuus 2017 – riskit ja niiden hallinta

Helsingin seudun kauppakamarin selvitys: Yrityksiin kohdistuvat kyberuhat 2016

Kaisa Saario, p. 040 5613 597, kaisa.saario@chamber.fi

Panu Vesterinen, p. 050 59 05196, panu.vesterinen@chamber.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kaisa Saario / Kuva: Pasi Murto
Kaisa Saario / Kuva: Pasi Murto
Lataa
Panu Vesterinen / Kuva: Meeri Utti
Panu Vesterinen / Kuva: Meeri Utti
Lataa
Kaisa Saario / Kuva: Pasi Murto
Kaisa Saario / Kuva: Pasi Murto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Pörssiyhtiöiden hallitukset päättävät jatkossakin toimitusjohtajan palkitsemisesta16.4.2018 13:19Tiedote

Valtiovarainministeriön osakkeenomistajien oikeudet -työryhmä on tänään antanut mietintönsä, joka sisältää muutoksia esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien avoimuuteen ja toimitusjohtajan palkitsemiseen. Työryhmän ehdottamilla muutoksilla ei Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan olisi merkittäviä vaikutuksia suomalaisiin pörssiyhtiöihin.

EU:n ajama amerikkalaistyylinen ryhmäkanne ei sovi Suomeen13.4.2018 14:17Tiedote

Euroopan komission julkistama Kuluttajat vahvempaan asemaan -lakipaketti sisältää ryhmäkannetta koskevan direktiiviehdotuksen. Ryhmäkanteen toteutuminen komission esittämässä muodossa tekisi tyhjäksi suomalaisen tasapainoisen ryhmäkannesääntelyn ja virkavastuulla tehtävän harkinnan. Ehdotus sisältää Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan piirteitä amerikkalaisesta ryhmäkannekäytännöstä, jossa yksityiset tahot voivat tehtailla kanteita.

Kehysriihen päätökset eivät korjaa rakenteellista alijäämää11.4.2018 21:56Tiedote

Hallituksen kehysriihessä päättämät toimet ovat Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan oikeansuuntaisia. Työllisyyttä tukevat ratkaisut eivät kuitenkaan riitä nostamaan työllisyysastetta sellaiselle tasolle, että julkisen talouden rakenteellinen alijäämä korjaantuisi. Romakkaniemi on pettynyt, että hallitusohjelman kirjauksesta huolimatta paikallinen sopiminen ei edennyt kehysriihessä.

Keskuskauppakamarin Romakkaniemi kehysriihestä: Vetokratia halvaannuttaa päätöksentekoa3.4.2018 11:35Tiedote

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi perää hallitukselta julkista taloutta tervehdyttäviä päätöksiä kehysriihessä. Talouskasvu on jättänyt varjoonsa sen tosiasian, että julkinen velka kasvaa edelleen ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia on edelleen tekemättä. Työllisyysaste on aivan liian alhainen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi.

Sote-uudistus vietävä maaliin - paluu lähtöruutuun olisi surkea vaihtoehto14.3.2018 00:30Tiedote

Ehdotettu sote-uudistus ei ole täydellinen ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi pitkällä aikavälillä. Uudistuksen toteuttaminen on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin sen kaataminen. “Sote-uudistus vie tilannetta parempaan suuntaan nykytilaan verrattuna. Se luo myös hyvän pohjan kehittää palveluiden tuottavuutta ja laatua tulevaisuudessa. Sen takia uudistus on parempi toteuttaa, kuin palata alkuruutuun”, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme