Luonnonvarakeskus

Pielisjoen järvilohen emokalapyynnissä ennätystulos

Jaa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä vuotuisessa kutulohien pyynnissä on saatu ennätyksellinen määrä järvilohia. Järvialueilla kasvaneita kutukaloja pyydettiin lähes 250, kun koko 2000-luvun keskimääräinen tulos on ollut vain 49 kalaa pyyntikaudessa.

Emolohien suuri määrä selittyy suurimmaksi osaksi kalastuslain uudistuksesta, ja erityisesti rasvaevällisen järvilohen rauhoittamisesta vuoden 2016 alusta lähtien.

– Myös muut järvilohen kalastusta koskevat säätelytoimet, kuten rasvaevättömän kalan 60 senttimetrin alamitta, kala/päivä-saalisrajoitus sekä kesäaikainen kalastuskielto ovat vähentäneet järvilohen kalastusta järvialueilla ja säästäneet kudulle valmistautuvia lohia, kertoo erikoistutkija Jorma Piironen Lukesta.

Järvilohi on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kala, jonka kohtalo on ollut jo yli 40 vuotta viljelyn ja istutusten varassa.  Minkään luontoon palautettavan kalan säilyttämistä ei kuitenkaan voida loputtomiin näin hoitaa. Luontainen lisääntymiskierto on ainoa kestävä tapa saada uhanalaiset kalalajit säilymään.

– Tämän syksyn pyyntitulos osoittaa, että järvilohen säilymisen takia tehdyt toimet eivät ole menneet hukkaan. Lajin säilymisen tulevaisuuden näkymät näyttävät paremmilta.  Suuri emokalamäärä on tärkeää myös itse järvilohelle, sillä keinovalikoima sen säilyttämisessä ja elvyttämisessä laajenee nyt merkittävästi, Piironen toteaa.

Kutulohet pyydettiin 25.9.–17.10.2017 parina, kolmena päivänä viikossa Pohjois-Karjalassa, Pielisjoen Kuurnan voimalapatojen alapuolelta. Pyynti hoitui verkoilla, ja siitä vastasivat Saimaan lohikalojen ystävät ry:n aktiivit ja yksi paikallinen kalastaja.

Emokalojen runsaus mahdollistaa järvilohien säilyttämisen

Kutulohista suurin osa oli alle neljän kilon painoisia, parin järvivuoden kaloja. Naaraiden keskipaino oli 3,2 ja koiraiden 3,8 kiloa. Suurin naaras oli 5,5 ja koiras seitsemän kiloa. Neljännes lohista oli merkitty rasvaeväleikkauksella merkiksi kalastajille sallitusta istukaslohesta.

Suuri emolohien määrä antaa erinomaiset mahdollisuudet uusien laitoskalastojen perustamiseen ja lohikannan laadukkaiden säilytysistukkaiden tuotantoon. 

– Luken Enonkosken laitoksella on jo tehty uusien laitosparvien perustamishedelmöitykset, joissa on käytetty lähes sadan emolohen mätiä ja 50 lohikoiraan maitia. Näin suuria perustajamääriä ei ole koskaan aiemmin ollut käytettävissä, Piironen kertoo.

Suuren emokalamäärän ansiosta myös järvilohen luontaista lisääntymistä päästään tukemaan kutu- ja poikasalueiksi kunnostetuilla koskilla sekä Ala-Koitajoessa ja nyt ensimmäistä kertaa myös Lieksanjoessa, Pankajärven yläpuolisilla koskialueilla.  Elinympäristöjen kunnostaminen ja kutulohien siirto voimalapatojen yläpuolisille kutukoskille ovat tärkeä osa parhaillaan käynnissä olevia vaelluskalojen elinolojen parantamiseen tähtääviä kärkihankkeita.

– Ala-Koitajokeen on viety 152 Kuurnasta saatua lohta ja Lieksanjokeen 77 lohta. Lisäksi molempiin jokiin on tuotu kasvatettuja kutulohia Luken Paltamon laitokselta, 228 lohta Ala-Koitajokeen ja 126 lohta Lieksanjokeen. Lieksanjoen kutualueille on siirretty parikymmentä Lieksan alajuoksun voimalapatojen alta pyydettyä järvilohta, Piironen kertoo.

Syksyllä 2016 aloitettua kututaimenten siirtoa Lieksanjoen kunnostetuille koskille Pankajärven yläpuolelle sekä Pielisjoesta että Lieksan alajuoksulta on jatkettu. Taimenia saatiin hälyttävän vähän, vain muutamia kutuvalmiita kaloja. Niistäkin suurin osa oli rasvaeväleikattuja laitosistukkaita.

Patojen yli siirrettyjä järvilohia ja taimenia on merkitty radiolähettimillä sekä Ala-Koitajoella että Lieksanjoella. Kutukalojen seurannalla selvitetään niiden liikkumista, kutupaikkojen valintaa sekä kutemista. Seurantatiedoilla voidaan varmentaa siirtojen onnistumista sekä hankkia tietoa kaloille parhaiten sopivien kutusoraikkojen ominaisuuksista tulevien kunnostusten toteuttamiseksi.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Jorma Piironen, Luke Joensuu, puh.  029 532 7406, jorma.piironen@luke.fi

Asiantuntija (vesiviljely) Pasi Arkko, Luke Saimaa, puh. 029 532 7632, pasi.arkko@luke.fi

Asiantuntija (vesiviljely) Juha-Pekka Turkka, Luke Saimaa, puh. 029 532 7633, juha-pekka.turkka@luke.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Laxens yngelproduktion historiskt riklig i Torne och Simo älvar16.11.2017 10:30Tiedote

På våren 2017 kläcktes det tredje högsta mängden laxyngel i Torne älv och det högsta i Simo älv sedan uppföljningen inleddes. Dödligheten som observerats bland laxen de senaste åren har inte försvagat våra naturliga laxbestånd. Anledning till bekymmer för laxbeståndens framtid medförs dock av det relativt låga antalet stigande laxar under den gångna sommaren samt de senaste årens ökade M74-dödlighet bland laxynglen.

Valtakunnan metsien inventointi: VMI:stä saadaan lähes reaaliaikaista tietoa metsätuhojen esiintymisestä15.11.2017 09:18Tiedote

Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12, 2014–2018) neljäs maastotyökausi on päättynyt. Aineistosta on laskettavissa tilastotietoa Suomen metsien ja maankäytön muutoksista vasta ensi keväänä, mutta esimerkiksi tuhohavaintoja voidaan tarkastella jo maastokauden aikana karttamuotoisina tulosteina. Uusimmat tulokset kertovat muun muassa sen, että uusia versosurmatuhoja tavattiin pääasiassa Itä-Suomessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme