Helsingin yliopisto

Pieni syntymäpaino on yhteydessä vasenkätisyyteen

Jaa
Helsingin yliopiston koordinoima kansainvälinen tutkimus tuo uutta tietoa kätisyyden syntymekanismeista. Tutkimus vahvistaa raskaudenaikaisen kehityksen ja erityisesti pienen syntymäpainon merkitystä kätisyyden määräytymisessä.

Noin joka kymmenes ihminen maailmassa on vasenkätinen. Vasenkätisyyden syntymekanismeja tunnetaan kuitenkin edelleen huonosti.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet vasenkätisyyden olevan yleisempää kaksosilla ja kolmosilla kuin yksösillä. Lisäksi keskosina syntyneillä on suurempi todennäköisyys olla vasenkätisiä verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole selvinnyt, onko syynä ennenaikaisuus vai matalampi syntymäpaino.

Nyt julkaistussa Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin sekä syntymäpainon että sikiöiän yhteyttä kätisyyteen. Tutkimus perustuu yli 2000 japanilaiseen ja hollantilaiseen kolmoseen ja se toteutettiin yhteistyössä Osakan yliopiston sekä Amsterdamin Vrije Universiteit:in kanssa.

Tulokset on julkaistu 14. toukokuuta Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America –tiedelehdessä.

­ – Kolmosten syntymäpaino on keskimäärin noin 1,5 kg pienempi kuin yksösillä. Kolmosaineistot tarjoavatkin ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella hyvin pienen syntymäpainon vaikutusta asetelmassa, jossa kontrolloidaan raskauden kesto, kertoo väitöskirjaa aiheesta valmisteleva Kauko Heikkilä Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sekä japanilaisilla että hollantilaisilla kolmosilla vasenkätisten syntymäpaino oli selvästi pienempi kuin oikeakätisillä. Syntymäpainon vaikutus oli hyvin samanlainen molemmissa maissa, vaikka vasenkätisyys on harvinaisempaa Japanissa kuin Hollannissa ja myös keskimääräisessä syntymäpainossa oli selvä ero maiden välillä.

– Vasenkätisyyden ja pienen syntymäpainon yhteyden havaitseminen kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa on erityisen vakuuttava tulos ja vahvistaa entisestään käsitystämme raskaudenaikaisen kehityksen merkityksestä kätisyyden määräytymisessä, toteaa tutkimusta johtanut neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksessa havaittiin myös vasenkätisten motorisen kehityksen olevan hieman hitaampaa kuin oikeakätisillä. Yhteys näytti kuitenkin selittyvän pääasiassa pienemmän syntymäpainon kautta. Tutkijat toteavatkin, että syntymäpainon vaikutus olisikin tärkeää huomioida kaikissa tutkimuksissa, joissa vertaillaan vasen- ja oikeakätisten eroja.

Lisätietoja:

Neuropsykologian dosentti, PsT, Eero Vuoksimaa

eero.vuoksimaa@helsinki.fi; Puh. 029 412 7586

Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto

Tohtorikoulutettava, FM, Kauko Heikkilä

kauko.heikkila@helsinki.fi; Puh. 050 415 1273

Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto

Alkuperäinen julkaisu:

Kauko Heikkilä, Catharina EM Van Beijsterveldt, Jari Haukka, Matti Iivanainen, Aulikki Saari-Kemppainen, Karri Silventoinen, Dorret I. Boomsma, Yoshie Yokoyama, Eero Vuoksimaa. Triplets, birthweight, and handedness. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America. 

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye