Pienimpien hiukkasten vaikutus ilmanlaatuun osoittautui suurimmaksi
Helsingin yliopiston tutkijat ovat ensi kertaa selvittäneet, miten ilmakehän kaikista pienimmät hiukkaset vaikuttavat ilmanlaatuun ja saastesumun muodostumiseen.

Joka päivä yli 10 000 ihmistä kuolee ilmakehän ilmansaasteisiin. Halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoisten ilmakehässä esiintyvien hiukkasten suurimittaista kertymistä on pidetty suurimpana uhkana ihmisten terveydelle: mitä suurempi massa ja mitä heikompi näkyvyys, sitä suurempi uhka.
Vasta tuoreimmissa tutkimuksissa on kiinnitetty enemmän huomiota halkaisijaltaan alle 100 nanometrin pienhiukkasiin, sillä niiden paino ja pinta-ala ovat verrattain mitättömät. Ei ole ollut varmaa, voivatko tällaiset hiukkaset kasvaa niin suuriksi, että ne alkavat vaikuttaa näkyvyyteen ja ihmisten terveyteen.
Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijat ovat yhdessä kiinalaisten yhteistyökumppaneidensa kanssa havainneet, että jos suurimpien hiukkasten kertymiseen halutaan ratkaisu, on aloitettava pienimmistä hiukkasista.
– Huomasimme, että pienimpien hiukkasten vaikutus on kaikkein suurin, kertoo akateemikko Markku Kulmala Ilmakehätieteiden keskuksesta (INAR).
Kahden vastikään valmistuneen tutkimuksen tulokset julkaistiin Faraday Discussions- ja Nature NPJ climate and atmospheric science -tiedelehdissä.
Mikä saa hiukkaset pysymään koossa ja kasvamaan tietyn kokoisiksi?
Kun ilmakehässä on tarpeeksi hiukkasten muodostumiselle vaadittavia höyryjä ja kun olosuhteet ovat suotuisat, ilmaan ilmestyy yhtäkkiä halkaisijaltaan noin yhden nanometrin kokoisia hiukkasia. Tätä ilmakehässä tapahtuvaa uusien pienhiukkasten muodostumista havaitaan monissa eri ympäristöissä ympäri maailmaa. Ilmiö tunnetaan kaasu-hiukkasmuuntumana.
– Hiukkasia on satoja tuhansia yhtä kuutiosenttimetriä kohden etenkin suurkaupungeissa, joissa yhdistyvät kasvava väkiluku ja saasteiden lisääntyminen, kertoo Lubna Dada Ilmakehätieteiden keskuksesta.
Onko näillä kaikkein pienimmillä hiukkasilla vaikutusta saastesumun muodostumiseen, näkyvyyteen ja ilmansaasteisiin? Tutkijat ottivat tämän pitkäaikaisen kiistakapulan käsittelyyn. Kahdessa rinnakkaistutkimuksessa tutkittiin Pekingin keskustan saastesumua uusimpien huippututkimusvälineiden avulla.
Ensimmäisessä tutkimuksessa tarkkailtiin juuri muodostuneiden, arviolta yhden nanometrin kokoisten hiukkasten kasvua ja kemiallista koostumusta. Kasvua seurattiin niin kauan, että niiden koko alkoi vaikuttaa hiukkasmassan kertymiseen. Näin selvitettiin hiukkasten muodostumisen syitä sekä sitä, miksi ne pysyvät koossa ja kasvavat kertymisen kannalta riittävän suuriksi.
Toisessa tutkimuksessa tutkijat arvioivat maan tasolla sijaitsevien lähteiden osuutta saastesumun muodostumiseen ja kertymiseen. Mittauksia tehtiin katutasolla ja 260 metriä sen yläpuolella.
Pienimmälläkin on merkitystä
Tutkimustulosten perusteella Pekingin ja muiden suurkaupunkien pienimmät hiukkaset muodostuvat kaasuolomuotoisesta rikkihaposta sekä ammoniakista tai amiineista, joita esiintyy kaikkialla. Samoin kaikkialla kaupungeissa esiintyy orgaanisia yhdisteitä ja nitraattia, joiden tiivistyminen saa hiukkaset kasvamaan.
Suorat hiukkaspäästöt liikenteestä ja muusta ihmislähtöisestä toiminnasta kyllä lisäävät saastesumun muodostumista, mutta yhtä merkittäviä tekijöitä ovat uusien hiukkasten muodostuminen ja kasvu.
Ilmansaasteiden aiheuttamien ongelmien lievittämiseksi ja saastesumun vähentämiseksi tutkijat ehdottavat, että huomio kiinnitettäisiin kaikkein pienimpiin hiukkasiin ja höyryihin.
– On ratkaisevan tärkeää hallita hiukkasten muodostumiseen ja kasvuun vaadittavia höyryjä, Dada toteaa.
Kupla estää laimentumisen
Tutkimuksissa havaittiin myös, että uusien hiukkasten muodostuminen on alueellinen, yli 100 kilometrin alueen kattava ilmiö. Toisaalta ilmiön voimistuminen ja hiukkasten kasvu saastesumun kertymisen kannalta riittävän suureksi on pikemminkin paikallista.
Maan tasolla lisääntyneet saasteet sekä korkeat rakennukset ja muut kiihtyvän kaupungistumisen ilmentymät muodostavat yhdessä eräänlaisen kuplan, joka eristää kaupungin ylemmästä ilmakehästä.
Mitä enemmän saasteita kuplan sisälle jää, sitä vakaammaksi kupla muuttuu, jolloin saasteet eivät pääse laimentumaan ylemmäs ilmakehään, vaan keskittyvät ihmisten asuttamaan kaupunkiin. Ilmiö on luonteeltaan itseään voimistava: saasteiden lisääntyminen edistää niiden jäämistä kuplaan. Se puolestaan pahentaa maan tasolla olevaa saastesumua entisestään.
– Toisin sanoen liikenteestä, teollisuudesta ja muusta ihmisen toiminnasta suoraan lähtöisin olevien hiukkasten lisäksi on hillittävä myös vastaavista päästölähteistä peräisin olevia höyryjä, jotka kykenevät muodostamaan siemenhiukkasia omin voimin tai kasvattamaan ilmakehässä jo esiintyviä hiukkasia. Ison ongelman ratkaiseminen alkaa pienestä, Dada tiivistää.
Julkaisut:
Kulmala et al. (2021) Is reducing new particle formation a plausible solution to mitigate particulate air pollution in Beijing and other Chinese megacities? Faraday Discussions.
https://pubs.rsc.org/en/content/articlelanding/2021/FD/D0FD00078G#!divAbstract
Du and Dada et al. (2021) A 3D study on the amplification of regional haze and particle growth by local emissions. Nature NPJ climate and atmospheric science.
https://www.nature.com/articles/s41612-020-00156-5
Lisätietoja:
Markku Kulmala
Akateemikko, professori, Helsingin yliopisto
Ilmakehätieteiden keskus (INAR)
markku.kulmala@helsinki.fi
040 596 2311
Twitter: @MarkkuKulmala1
Lubna Dada
Tohtori, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Ilmakehätieteiden keskus (INAR)
lubna.dada@helsinki.fi
050 448 8568
Twitter: @Dadalubna
Wei Du
Tohtori, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Ilmakehätieteiden keskus (INAR)
wei.du@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna PellinenViestintäpäällikkö
Puh:+358 43 8245 394johanna.p.pellinen@helsinki.fiKuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Edistynyt kuvantamistekniikka taltioi äidiltä perittyjen geenien luentaa8.3.2021 14:39:35 EET | Tiedote
Suomalaisten, ruotsalaisten sekä britti- ja yhdysvaltalaistutkijoiden välinen tutkimusyhteistyö on onnistunut kuvaamaan, kuinka ribosomit lukevat äidiltä perittyjen mitokondriogeenien ilmentämän lähetti-RNA:n sisältöä. Ryhmä löysi kryoelektronimikroskopian uusimpia sovelluksia hyödyntämällä uuden mekanismin, jolla mitokondrioiden ribosomit valmistavat ja kuljettavat proteiineja ennenaikaisten laskostumisvirheiden välttämiseksi. Häiriöt proteiinien laskostumisessa voivat aiheuttaa vakavia sairauksia ihmisissä.
Syksyn etäopetuskäytänteissä eroja, vuorovaikutus opettajan kanssa vähensi oppilaiden stressiä8.3.2021 13:47:54 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyöhankkeessa on selvitetty koronan aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia koulunkäyntiin, opetukseen ja hyvinvointiin.
Yleistyvä monipaikkainen asuminen on huomioitava, kun suunnitellaan kriisinhallintaa8.3.2021 12:24:41 EET | Tiedote
Suomessa ihmisiä käskettiin pysymään kotona, mutta moni lähti kakkosasunnolle. Tutkijat osoittavat puhelindatan perusteella, kuinka liikkumissuosituksia noudatettiin keväällä 2020.
Tarkkaamattomuus ja yksin ajaminen lisäävät lasten kanssa autoilevien kuljettajien kolaririskiä8.3.2021 09:00:38 EET | Tiedote
Merkittävä osa lasten tapaturmaisista kuolemista maailmanlaajuisesti tapahtuu heidän matkustaessaan autossa. Helsingin yliopistosta väittelevä Ida Maasalo selvittää tutkimuksessaan näiden kolareiden taustatekijöitä.
Norjalainen Nils Klim -palkinto apulaisprofessori Daria Gritsenkolle6.3.2021 08:00:00 EET | Tiedote
“Norjalaisten Nobel”, noin 600 000 euron arvoinen Holberg-palkinto myönnettiin perjantaina Martha Nussbaumille. Helsingin yliopiston Daria Gritsenko palkittiin samassa tilaisuudessa nuoren tutkijan Nils Klim -palkinnolla.
Kauneus on katsojan aivoissa – tekoäly lukee aivotoimintaa ja luo yksilöllisesti viehättäviä kuvia5.3.2021 08:05:00 EET | Tiedote
Tutkijat saivat tekoälyohjelman ymmärtämään, millaisia kasvoja eri ihmiset pitävät viehättävinä. Kone pystyi myös luomaan uusia, eri yksilöiden viehättävinä pitämiä kasvokuvia. Tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi mieltymysten ja päätöksenteon mallintamisessa ja piiloasenteiden tunnistamisessa.
Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme