Pienituloiset kärsisivät Kela-korvausten lopettamisesta eniten

Hallitus on päättänyt sote-uudistuksen osana valmistella monikanavarahoituksen purkamista. Esillä on ollut jopa vaihtoehto, että yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset lopetettaisiin. Harkinnassa on myös Kelan rahoittaman ja järjestämän kuntoutuksen siirtäminen hyvinvointialueiden vastuulle.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamien virkamiestyöryhmien selvitykset ovat valmistuneet. Hyvinvointiala HALI ry kehottaa malttiin ja tarkkaan harkintaan, kun valmistelutyötä jatketaan. Kela-korvausten lakkauttaminen olisi erityisen vahingollista pienituloisille, joiden mahdollisuudet hoitoon pääsyyn huononisivat.

– Hyvätuloisilla on mahdollisuus maksaa itse hoidostaan ja ottaa vakuutus. Ne pienituloiset, jotka eivät voi tukeutua työterveyshuoltoon, jäisivät ilman Kela-korvauksia täysin julkisten palveluiden varaan, toteaa Hyvinvointiala HALI ry:n johtaja Hanna-Maija Kause.

Työryhmäraportissa esitetään väite, jonka mukaan Kela-korvaukset eivät ole kannustaneet pienituloisia käymään hoidossa yksityisellä, koska korvaussummat ovat pieniä.

– Tämä ei pidä paikkaansa. Kelan tutkimuksen mukaan vuonna 2016 lähes 350 000 alle 20 000 euroa ansaitsevaa ihmistä käytti Kela-korvattuja lääkäripalveluja. Toimivaa järjestelmää ei kannata romuttaa, vaan päinvastoin sitä tulisi kehittää. Ilman Kela-korvauksia potilaita siirtyy julkisten palveluiden hoitojonoihin. Virkamiesraportissa tehty arvio asiakassiirtymästä on nähdäksemme laskettu merkittävästi alakanttiin, Kause sanoo.

– Raporteissa näkyy valitettavalla tavalla, että niitä valmisteltiin suljetuin ovin eikä asiantuntijoita ole kuultu laajasti, hän jatkaa.

Kause huomauttaa, että Kela-korvaukset ovat erittäin tehokas julkisen rahan käytön ja terveyden tuottamisen tapa. Terveyskeskuksiin verrattuna samalla julkisella rahalla saa moninkertaisen määrän lääkärikäyntejä.

–Kun hoitojonot ovat koronaepidemian takia pidentyneet räjähdysmäisesti, olisi Kela-korvausten poisto raskas lisätaakka jo valmiiksi kuormittuneille julkisille terveyspalveluille.

Myös yhtenä vaihtoehtona pohdittu kuntoutuksen siirtäminen Kelalta hyvinvointialueen vastuulle heikentäisi lähes varmasti palveluiden saatavuutta. Hyvinvointialueilla ei ole kokemusta eikä osaamista kaikista Kelan järjestämisvastuulla olevien palvelujen toteuttamisesta, eikä eri alueilla asuville ole todennäköisesti luvassa yhdenvertaisia palveluja.

– Miten kävisi psykoterapiapalveluille, joiden tarve pandemian seurauksena on entisestään kasvanut? Entä lasten puheterapia- ja toimintaterapiapalveluille? Tämä kaikki on täysi kysymysmerkki. Monikanavarahoituksen purkamisen valmistelussa on kannattaa käyttää malttia ja katsoa, miten hyvinvointialueiden toiminta lähtee ylipäätään pyörimään, Kause päättää.

Lisätietoja:

Hanna-Maija Kause

johtaja, terveyspalvelut

p. 050 566 7949 / hanna-maija.kause@hyvinvointiala.fi 

Jarno Talvitie

asiantuntija, elinkeinoasiat 

p. 050 5695 755 / jarno.talvitie@hyvinvointiala.fi 

Joel Kuuva

asiantuntija, talous- ja veroasiat 

p. 050 414 6444 / joel.kuuva@hyvinvointiala.fi