Pienpetojen rautapyynti on arvokasta riistanhoitotyötä

Tehokkaalla rautapyynnillä pystytään tarjoamaan paremmat edellytykset onnistuneeseen pesintään eri lintulajeille.

−Pienpetopyyntiin liittyy tällä hetkellä paljon tietämättömyyttä julkisessa keskustelussa. Ymmärryksen ja tiedon levitys on tärkeää, jotta pienpetoja kuten minkkiä, supikoiraa ja näätää saadaan vähennettyä”, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Monet eivät tiedä esimerkiksi sitä, että Suomessa ei ole vuosikymmeniin saanut pyytää pienpetoja avonaisilla raudoilla eikä jalkaraudoilla. Ainoa laillinen rautatyyppi on hetitappavat raudat, jotka tulee olla suojattu laatikolla niin, että muiden lajien pääsy niihin on estetty.

−Nykyisten lakien noudattaminen estää karhuvahinkojen tapahtumisen, eikä rautapyynnin täyskielto ole näin tarpeen, Ere Grenfors korostaa. Rautojen kieltäminen olisi suuri luonnonsuojelun vastainen teko.

Villiminkkiä saa nykyään pyytää ilman metsästyskorttia hetitappavilla raudoilla maanomistajan luvalla. Metsästäjäliitolla on parhaillaan käynnissä Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke, joka ohjeistaa myös kesämökkiläisiä minkin pyyntiin. Katso video: https://vimeo.com/661145493

Raudat on aseteltava oikein

Karhun tassuihin kiinni jääneet raudat ovat luultavasti olleet näädänpyynnissä käytetyt vanhanmalliset tai huonosti koteloidut raudat. Kaikki raudat tulee aina suojata kokonaan kotelolla, jonka suuaukosta vain kohdelaji mahtuu sisään. Avokotelossa olevat raudat eivät vastaa lain vaatimuksia.

Pyyntirautoja asetellessa tulee varmistaa, että laatikko on tukeva ja kansi on hyvin suljettu. Jos asetuksen mukainen suojakotelo joutuu esimerkiksi karhun käsittelyyn, raudat laukeavat itsekseen ja muuttuvat vaarattomiksi. Varmistuslangalla voidaan varmistaa rautojen laukeaminen koteloa liikuteltaessa.

Näädän rautapyynti kannattaa aloittaa vasta marraskuussa

Näädän metsästysaika alkaa 1.8. ja päättyy 31.3. Metsästäjäliitto suosittelee aloittamaan näädän rautapyynnin maastossa vasta marraskuussa. Tällöin karhut ovat talviunilla ja näädän turkis parhaimmillaan. Samalla minimoidaan näätäpyynnissä karhuille aiheutuvat pienetkin riskit ja pyyntiaika on tarkoituksenmukainen. 

Suomen näätäkanta on elinvoimainen ja kannan nousu ja levittäytyminen on ollut nopeaa. Luonnossa harva näkee näätää, mutta esimerkiksi kesämökillä näädät voivat ottaa tilan haltuun ja asettua taloksi jättäen käynnistään erilaisia jälkiä; rakenne- ja eristevikoja, virtsa- ja ulostejätöksiä sekä mätänevien ravintoraatojen hajuja. Lintujen pesintäaikaan näätä käyttää ravinnokseen laajasti munia ja lintupoikueita.