Pienten hengitysteiden toimintahäiriöllä voi olla merkittävä rooli lasten astmaoireissa
Varhaislapsuuden hengitysoireet ovat erittäin yleisiä, ja lähes puolella leikki-ikäisistä lapsista esiintyy uloshengityksen vinkumista. Oireet jatkuvat aikuisikään asti ainoastaan pienellä osalla näistä lapsista, mutta kroonisen taudinkuvan kehittävien lasten tunnistaminen on haastavaa, sillä astman taustalla olevat mekanismit tunnetaan vielä huonosti ja kliininen taudinkuva voi olla hyvin vaihteleva.
LL Hanna Knihtilä tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan pienten hengitysteiden toimintahäiriön merkitystä lasten astmassa sekä erilaisten pienten hengitysteiden toiminaan liitettyjen parametrien käyttökelpoisuutta lapsilla.
Pienten hengitysteiden määritelmänä on pidetty alle kahden millimetrin sisäläpimittaa, mikä vastaa keskimäärin kahdeksatta haarautumiskohtaa aikuisen ihmisen keuhkoissa. Astman diagnostiikassa ja seurannassa mitataan kuitenkin lähinnä suurempien hengitysteiden toimintaa.
Knihtilän tutkimuksen mukaan myös pienet hengitystiet voivat olla merkittävässä roolissa astmaoireiden taustalla.
– Pienten hengitysteiden toimintahäiriöön liitetyt parametrit erottelivat astmaoireiset lapset terveistä verrokeista jopa perinteisiä mittauksia paremmin, Knihtilä toteaa.
Pienten hengitysteiden toimintahäiriö on jo aiemmin liitetty erilaisiin astman kliinisiin piirteisiin, kuten hengitysteiden supistumisherkkyyteen sekä oireiden vaikeusasteeseen.
– Nämä parametrit olivat myös tutkimuksessamme yhteydessä lisääntyneisiin astman pahenemisvaiheisiin ja hengitysteiden supistumisherkkyyteen. Lisäksi huomasimme, että leikki-iässä todettu pienten hengitysteiden toimintahäiriö oli astmapotilailla yhteydessä alentuneeseen keuhkojen toimintaan teini-iässä, Knihtilä sanoo.
Koska varsinaista standardia pienten hengitysteiden toiminnan mittaamiseen ei ole, Knihtilä käytti pienten hengitysteiden arvioimiseen useita eri menetelmiä. Pääpaino oli impulssioskillometriassa, joka mittaa eritaajuisten pulssiaaltojen avulla hengityselimistön virtausvastusta ja elastisia ominaisuuksia. Mittaus tehdään lepohengityksen aikana, minkä vuoksi se soveltuu myös leikki-ikäisille lapsille.
Tutkimuksen mukaan pienten hengitysteiden toimintaan liitetyt impulssioskillometriaparametrit tarjoavat mahdollisen uudenlaisen menetelmän astmapotilaiden seurantaan sekä arvioimaan pieniin hengitysteihin kohdistuvien lääkeaineiden hoitovasteita, joista on varsinkin lapsilla vielä hyvin vähän tutkimustietoa.
– Olisi mielenkiintoista nähdä, hyötyvätkö lapset, joilla keuhkofunktioparametrit viittaavat pienten hengitysteiden toimintahäiriöön, näistä lääkeaineista. Väitöstutkimuksessa määritettyjä viitearvoja ja toistettavuusparametreja voitaisiin käyttää pieniin hengitysteihin kohdistuvan lääkehoidon aiheuttamien muutosten seurannassa, Knihtilä kertoo.
Knihtilän väitöskirjan osatutkimuksissa oli mukana 2–18-vuotiaita astmaoireisia lapsia ja nuoria sekä terveitä verrokkeja.
LL Hanna Knihtilä väittelee 30.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Assessment of Small Airway Function - Application of Impulse Oscillometry in Young Children with Asthmatic Symptoms. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Iho- ja allergiasairaala, luentosali, Meilahdentie 2, Helsinki.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Hanna Knihtilä, hanna.knihtila@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme