Pilottitutkimus vahvisti: Digitaalinen tunnetilan ja stressitasojen mittaaminen yhdistettynä videotutkimukseen antoi syvempää asiakasymmärrystä

Rinnekodin toimitusjohtaja Anu Kallio on tyytyväinen tutkimusyhteistyöhön ja sen tuloksiin. ” Pilottitutkimuksella pääsimme pureutumaan asiakkaiden ja henkilökunnan kokemuksiin.Tutkimustulokset ovat yksilöllisiä, mutta esimerkiksi näiden tulosten perusteella tehtävät muutokset työympäristöön hyödyttävät koko työyhteisöä ja asiakkaitamme”, pohtii Kallio tulosten merkitystä.

”Asiakaskokemus on usein sanahelinää. Arvokkaaksi se muodostuu vasta silloin, kun ymmärrämme miten kokemukset muodostuvat ja osaamme tätä ymmärrystä hyödyntää”, kiteyttää pilotin tuloksia Hannu Uotila, Oy Sailerin toimitusjohtaja.

Sosiaaliset tilanteet ja yksinäisyys – vaikutukset stressitasoihin vaihtelevat

Sosiaaliset tilanteet mm. päivätoiminnassa, yhteiset ruokailut ja läheisten kohtaamiset ovat tärkeitä myös vaikeasti kehitysvammaiselle henkilölle. Älysormuksella tehdyn mittauksen perusteella voidaan todeta, että pilottitutkimuksessa mukana olleiden vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden stressitasot laskivat huomattavasti yhteisöllisissä tilanteissa ja heidän ollessaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Vastaavasti heidän stressitasot olivat erittäin korkealla silloin, kun he viettivät yksin aikaa omassa asunnossaan. Toisaalta sosiaaliset ryhmämuotoiset tilanteet saattoivat olla stressaavia, jos ryhmän kokoontumistila oli meluisa. Melusta stressaantuivat niin ohjaajat kuin asiakkaatkin.

Mikä on riittävä unen määrä?

Pilottitutkimus antoi arvokasta tietoa myös henkilöiden unen laadusta ja palautumisesta unen aikana. Ohjaajat olivat esimerkiksi olleet huolissaan erään pilottiin osallistuneen henkilön unen määrästä. Älysormuksen mittausten mukaan lyhyenä pidetty nukkumisaika ja unen laatu olivat itseasiassa hyvin palauttavia, mikä oli huojentava tieto.

Ohjaus- ja hoitotyötä tekevillä henkilöillä unen aikainen palautuminen oli hyvin yksilöllistä. Erityisen kiireinen työpäivä mm. henkilöstövajeen vuoksi saattoi näkyä levottomana nukkumisena seuraavana yönä. Tutkimus myös vahvisti, että esimerkiksi kännykän käyttöön tai lasten nukuttamiseen liittyvät rutiinit vaikuttavat yöuneen.

Haastattelupyynnöt:

Taina Rönnqvist, viestintäpäällikkö, Rinnekoti 044-762 1992, taina.ronnqvist@rinnekoti.fi

 

 

*) Tutkimuksessa käytettiin Moodmetric-sormusta, joka mittaa henkilön sympaattisen hermoston aktiivisuutta ihon sähköjohtavuuden vaihtelusta.

**) Lisätietoa kehitysvammaisuuteen liittyvistä puheentuottamisen haasteista ja varhaisesta kommunikaatiosta: http://papunet.net/tietoa/vaikeimmin-kehitysvammainen-kumppani