Pilvisiirtymä ei ole hallittu – tietoturva ja osaaminen mietityttävät suomalaisia tietohallintopäättäjiä

Kustannukset, toiminnan ketteryys ja skaalautuvuus sekä liikkuvan työn ja etätyön luomat tarpeet ajavat yrityksiä kohti pilveä. Selvitykseen vastanneet kokivat haasteina erityisesti tietoturvan ja pilven hallinnan sekä pilvialustojen ymmärryksen käyttäjätasolla.

Selvityksen perusteella pilvipalveluita on otettu käyttöön, mutta ei kovin suunnitelmallisesti ja hallitusti.

55 %:lla vastaajista ei ole pilvistrategiaa ja vain kolmanneksella vastaajista on hallintamalli, tai sellainen on suunnitteilla.

- Vaikuttaa siltä, että suuri osa yrityksistä ottaa pilvipalveluita käyttöön ilman dokumentoitua pilvistrategiaa ja ilman yhteisiä, selkeästi määriteltyjä pelisääntöjä, kertoo Onregon toimitusjohtaja Jarno Mäki. 

Pilviosaaminen ei kohtaa tahtotilaa

Yli puolet selvityksen vastaajista koki, että heillä ei ole riittävästi pilviosaamista talon sisällä. 74 % vastaajista koki, että pilven mahdollisuudet ymmärretään riittävän hyvin omassa organisaatiossa. Näistä vastaajista kuitenkin 40 % on sitä mieltä, ettei heillä ole riittävästi pilviosaamista.

- Osaaminen ja tahtotila ovat kaukana toisistaan. Osaamisen puute jarruttaa pilvitransformaatiota ja pilven todellisten hyötyjen hahmottamista. Tästä herää myös kysymys, kuinka hyvin pilven mahdollisuudet oikeasti ymmärretään, jos yrityksessä ei ole pilviosaamista, Jarno toteaa.

Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa yrityksistä käyttää kumppania pilven ylläpitoon ja hallintaan. Vastaajien mukaan eniten hallintatarpeita on tietoturvan puolella.

- Tietohallinnon fokus on yhä enemmän liiketoiminnan tukemisessa. Kumppanin rooli on tuoda lisäarvoa pilveen, Jarno sanoo.

Julkipilven tila 2020 -selvitys toteutettiin keväällä 2020. Selvityksen tavoitteena oli rakentaa ajankohtainen tilannekuva siitä, miten suomalaiset organisaatiot hyödyntävät julkisia pilvialustoja.

Selvitys toteutettiin puhelinhaastatteluina yli 80 henkilöä työllistäville yrityksille, joiden liikevaihto on vähintään 15 miljoona euroa. Vastaajina oli 50 tietohallinnon päättäjää.