Pintarakenteet ja pysäkit ovat oleellinen osa toimivaa katuympäristöä

Hyvässä aikataulussa edennyt pikaraitiotien rakentaminen on viimeistelyjä vaille valmis. Ajolankojen asennuksen lisäksi kesän aikana sekä Helsingissä että Espoossa tehdään kivi- ja vihertöitä ja rakennetaan pysäkkejä.  

”Espoossa viimeisiä kivitöitä tehdään Keilaniemen ja Sellon alueella, ja ne saadaan valmiiksi kesän aikana. Helsingissä kivitöitä on lähes koko linjan mitalla kesken, joten niitä tehdään pidemmälle syksyyn”, kertoo Raide-Jokerin tuotantopäällikkö Tapio Väisänen.

”Pintarakenteet ja pysäkit ovat oleellinen osa toimivaa katuympäristöä. Monessa kohdin ratikka ja bussi pysähtyvät samalla laiturilla tai vähintään samalla pysäkkialueella. Molempien kulkuvälineiden toiminnoille on eri vaatimukset, jotka määrittelevät vaikkapa sen minkälainen reunakivi suunnitellaan, joten yhteensovittamista on tarvittu”, Väisänen summaa.

Tavoitteena yhtenäinen ja tunnistettava reitti

Raitiotien kivirakentaminen on tarkkaan suunniteltua. Jo Raide-Jokerin kehitysvaiheessa luotiin suunnitteluperusteet ja -ohjeet sekä määriteltiin minkälaisia ratkaisuita pikaraitiotien pintarakenteissa käytetään. Kehitysvaiheessa sovittiin, minkä asioiden osalta halutaan kehittää uusia ratkaisuita ja mitkä noudattavat Helsingin kaupungilla käytössä olevia ratkaisuja.

”Valinnat ja ilme ovat molempien kaupunkien alueella yhtenäisiä, sillä tarkoitus on, että matkustajat tunnistavat olevansa juuri Raide-Jokerin reitillä”, valottaa Raide-Jokerin kaupunkikuvasta vastaava Jari Mäkynen asiaa.

Erityisesti pysäkeistä haluttiin tehdä selvästi pikaratikan pysäkeiksi tunnistettavia. Tämä palvelee käyttäjiä, sillä muista linjoista poiketen Raide-Jokeri ei vie matkustajaa Helsingin keskustaan. Pysäkeillä käytettävät erikoispylväät matkustajainformaationäyttöineen ja katokset sijoittuvat aina samalla tavalla pysäkkikorokkeelle, ja siten helpottavat myös käyttäjien toimimista. Myös uudenlaisella pysäkkikorokkeen reunakiviratkaisulla on pyritty lisäämään turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

”Yhtenäisiä linjauksia on perustelluista syistä myös muutettu: Esimerkiksi Espoon Otaniemessä pysäkkikiveykset suunniteltiin sopimaan Alvar Aallon suunnittelemaan rakennettuun arvoympäristöön”, Mäkynen kertoo. 

Suunnitteluratkaisut eivät ole ainoastaan visuaalisia, vaan erilaisilla kivimateriaaleilla ja rakenneratkaisuilla muun muassa ohjataan ja erotellaan eri kulkutapoja. Joillain osuuksilla, esimerkiksi Pitäjänmäentiellä ja Viilarintiellä on käytössä kolmitasoratkaisu, jossa pyörätie on nostettu ajorataa ylemmäs, ja jalkakäytävä on taas pienen tasoeron verran pyörätietä ylempänä. Tyypillisimmin jalankulun ja pyöräilyn väylät erotetaan toisistaan kahden kiven noppakivi- tai massaraidalla.

Ja kun on tarpeen vahvistaa viestiä, että raitiotiellä ei saa kävellä, on raitiotie siellä pinnoitettu lohkopintaisilla nupukivillä. Näin on turvallisuussyistä tehty esimerkiksi Espoossa Alberganpromenadilla.