Jyväskylän yliopisto

Pitkä tutkimus alkoi Jyväskylässä: Mikä ruoka pitää kirjosiepot ja linnut kunnossa?

Jaa

Lintututkijoilla on nyt sesonki päällä! Kelpo joukko hyönteissyöppöjä kirjosieppoja ja taidokkaita pesänrakentajia tiaisia kelpuutti pesäpaikakseen tutkijoiden matalalle puihin asettamat pöntöt Jyväskylässä. Lintujen ruokavalio alkaa selvitä hyönteisen ja kasvilajin tarkkuudella. Jyväskylän yliopiston pitkä lintututkimus tuo näyttöä myös siitä, millaista vuosivaihtelua on tiaisten ja kirjosieppojen pesinnässä. Ilmastonmuutos ja kevään keskilämpötilan nousu ovat aikaistaneet monien lintujen pesintää.

Apulaisprofessori Suvi Ruuskanen (vas.) Jyväskylän yliopistosta johtaa pitkää lintututkimusta, joka toi 500 pönttöä näkyville eri puolille Jyväskylää. Väitöskirjatutkija Martta Liukkonen tutkii tiaisten ja kirjosieppojen ruokavaliota ja suolistomikrobiomin koostumusta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Apulaisprofessori Suvi Ruuskanen (vas.) Jyväskylän yliopistosta johtaa pitkää lintututkimusta, joka toi 500 pönttöä näkyville eri puolille Jyväskylää. Väitöskirjatutkija Martta Liukkonen tutkii tiaisten ja kirjosieppojen ruokavaliota ja suolistomikrobiomin koostumusta. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän Haukanniemen pöntöt ovat osa Jyväskylän yliopiston pitkää lintututkimusta, jonka Suvi Ruuskasen tutkimusryhmä aloitti tänä keväänä. Viiden vuoden päästä – ja ehkä vielä senkin jälkeen – sini- ja talitiaisista sekä kirjosiepoista saadaan tutkimustietoja, joissa näkyy jo vuosien vaihtelu.

Ilmastonmuutos ja kevään keskilämpötilan nousu ovat aikaistaneet monien lintujen pesintää. Jyväskylässä alkanut tutkimus tuo osaltaan näyttöä siitä, millaista vuosivaihtelua on tiaisten ja kirjosieppojen pesinnässä. Vertailutietoa kertyy muualta Euroopasta, jossa on käynnissä samanlaisia tutkimuksia.

Ensimmäinen tutkimuskesä toi 500 pöntöstä asukkaat 117:ään toukokuun loppuun mennessä: 38 talitiaista, 27 sinitiaista ja 52 kirjosieppoa.

Tutkimus valottaa myös vähän tunnettua aluetta, lintujen suolistomikrobiomin koostumusta. Geenien sekvensointimenetelmillä tutkijat pääsevät analysoimaan lintujen ruokavaliota toukan ja kasvin tarkkuudella. 

Vastaako aineisto lopulta siihen, mikä yhteys ruokavaliolla on linnun terveyteen?

”Aineiston avulla voidaan toivottavasti selvittää, onko ruokavaliolla merkitystä näiden talitiaisten ja kirjosieppojen terveyteen”, sanoo väitöskirjatutkija Martta Liukkonen Jyväskylän yliopistosta.

Lisää tutkimuksesta JYUnity-verkkolehdestä: https://jyunity.fi/tieteessa/jyvaskylan-kirjosiepot-ja-tiaiset-paasivat-tutkimukseen-mika-ruoka-pitaa-linnut-parhaassa-kunnossa/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Apulaisprofessori Suvi Ruuskanen (vas.) Jyväskylän yliopistosta johtaa pitkää lintututkimusta, joka toi 500 pönttöä näkyville eri puolille Jyväskylää. Väitöskirjatutkija Martta Liukkonen tutkii tiaisten ja kirjosieppojen ruokavaliota ja suolistomikrobiomin koostumusta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Apulaisprofessori Suvi Ruuskanen (vas.) Jyväskylän yliopistosta johtaa pitkää lintututkimusta, joka toi 500 pönttöä näkyville eri puolille Jyväskylää. Väitöskirjatutkija Martta Liukkonen tutkii tiaisten ja kirjosieppojen ruokavaliota ja suolistomikrobiomin koostumusta. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Nuolimyrkkysammakon nuijapäät selviävät elämänsä ensi metrit melkein missä vain16.6.2021 13:36:36 EEST | Tiedote

Ryhmä Jyväskylän ja Stanfordin yliopistojen tutkijoita oli mukana tutkimassa trooppisia sammakoita Amazonilla Ranskan Guyanassa. Moni sekä maalla että vedessä elämään pystyvistä tropiikin lajeista käyttää lyhytaikaisia vesialtaita poikasten kasvattamiseen. Sammakoilla on erilaisia vaatimuksia ja mieltymyksiä esimerkiksi altaiden kemiallisille olosuhteille. Tutkijat yllättyivät huomatessaan värjärinnuolimyrkkysammakon nuijapäiden selviytyvän hyvin vaihtelevissa vesioloissa: ne sietivät yhtä lailla hyvin happamia ja emaksisiä vesiä. Sammakkoisät kuljettivat nuijapäitä sopiviin oloihin jopa 20 metrin korkeudelle. Tutkimus julkaistiin Ecology and Evolution -lehdessä kesäkuussa 2021.

Resilienssi suojaa vanhempia uupumukselta koronakriisin alla16.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Resilienssi, eli kyky palautua nopeasti stressistä ja vastoinkäymisistä, on suojannut vanhempia uupumukselta COVID-19 poikkeusaikana, selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen VoiKu-Covid-19-tutkimushankkeesta. Tutkimukseen vastasivat 1105 vanhempaa eri puolilta Suomea. Riskiä uupumukselle poikkeusaikana lisäsi vanhemman nuori ikä, lasten nuori ikä, lasten erityistarpeet, sekä ajankäytössä tapahtuneet muutokset lasten jäätyä poikkeustilan vuoksi kotiin päivähoidosta tai koulusta.

Tärkeintä on yhteinen aika: Vanhemmat mukana lapsen ruutuajassa ja leikissä15.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin 2‒6-vuotiaiden päiväkotilasten digimedian käyttöä ja liikunnallista leikkiaikaa yhdessä vanhemman kanssa. Tulosten mukaan vanhempien osallistuessa paljon lapsen digiaikaan, osallistuivat he paljon myös liikunnalliseen leikkiaikaan. Vanhemmat osallistuivat lastensa digiaikaan arkena 40 prosenttia ja viikonloppuisin lähes puolet lapsen kokonaisdigiajasta. Vanhempien osallistuminen lastensa liikunnalliseen leikkiin oli keskimäärin hieman vähäisempää.

Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ylläpitävät luustoa ja mahdollistavat tehokkaan luuliikunnan myös vanhetessa14.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Säännöllinen, intensiivinen liikunta ylläpitää terveen luun mukautumiskykyä ja vastustaa ikääntymiseen liittyvää luuston heikkenemistä. Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ovat tärkeitä myös erityisen haurasluisten iäkkäiden henkilöiden, kuten lonkkamurtumapotilaiden luuston kunnon ylläpysymiselle. Tulokset selviävät Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme