Asuntosäätiö

Pitkäjänteisyys taattava ja korkotukijärjestelmä uusittava

Jaa

Tj Esa Kankainen tapasi alan toimijoiden kanssa ministeri Mikkosen viime viikolla. Blogissaan Kankainen pohtii asuntopolitiikan ajankohtaisia tarpeita.

Asunnot rakennetaan kymmeniksi vuosiksi ja niihin sidotaan paljon resursseja ja pääomaa. Tämän takia toimijoiden täytyy voida luottaa, että ne perusteet, joilla hankkeita käynnistetään, säilyvät jatkossakin, toteaa Esa Kankainen.
Asunnot rakennetaan kymmeniksi vuosiksi ja niihin sidotaan paljon resursseja ja pääomaa. Tämän takia toimijoiden täytyy voida luottaa, että ne perusteet, joilla hankkeita käynnistetään, säilyvät jatkossakin, toteaa Esa Kankainen.

Pääsin viime viikolla esittelemään ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle Asuntosäätiön näkemyksiä hallitusohjelmaan liittyvistä asuntopoliittisista tavoitteista. Tärkeä tilaisuus näin toimijan näkökulmasta katsottuna.

Hallitusohjelmassa tavoitellaan kohtuuhintaisten asuntojen merkittävää lisäämistä markkinoilla. Parhaiten siihen tavoitteeseen päästään yhteistyötä tekemällä.

Asuntomarkkinoilla tarvitaan valtion asuntopoliittista ohjausta, sillä viime vuodet ovat osoittaneet, että markkinat eivät vapaasti toimien pysty ratkaisemaan kohtuuhintaisten asuntojen pulaa. Tarvitaan monipuolisia toimia, jotta uusien asuntojen määrä kasvaa ja kipurajalla olevat rakentamisen kustannukset saadaan kuriin.

Korostin esityksessäni erityisesti kahta asiaa, pitkäjänteisen asuntopolitiikan merkitystä ja korkotukijärjestelmän kokonaisuudistuksen tarvetta.

Asunnot rakennetaan kymmeniksi vuosiksi ja niihin sidotaan paljon resursseja ja pääomaa. Tämän takia toimijoiden täytyy voida luottaa, että ne perusteet, joilla hankkeita käynnistetään, säilyvät jatkossakin. Valtion ei pidä muuttaa niitä yhtäkkiä yksipuolisesti.

Pitkäjänteisyys turvaa yritysten toimintaedellytykset ja luo asukkaille asumisturvaa.

Esimerkiksi tuotantotukeen ja käynnistysavustuksiin liittyvät päätökset vaikuttavat merkittävästi hankkeiden aloituksiin. Kun takavuosina päätettiin kesken vuotta muuttaa asumisoikeusasuntojen tuottamiseen liittyviä valtuutuksia, pysäytettiin satojen asuntojen tuotantoprosessi pitkäksi aikaa.

Tuotantotuki ja käynnistysavustus vaikuttaa myös asukkaiden maksamiin vuokriin, sillä omakustannusperiaatteen mukaisesti madaltuvat kustannukset näkyvät suoraan vuokrissa. Eli niiden avulla saadaan aikaan aidosti kohtuuhintaisia, asuntojakaumaltaan monipuolisia asuntoja.

Isojakin asuntoja tarvitaan yhä edelleen ja ARA-asunnoissa perheilläkin on mahdollisuus saada riittävästi tilaa kohtuullisin kuluin. Elokuussa Lahteen valmistuneessa uusimmassa Asokotien talossa nimenomaan isot asunnot olivat kaikkein kysytyimpiä.

ARA-vuokra- ja asumisoikeusasunnot ovat myös erinomainen keino ehkäistä segregaatiota, jonka välilliset kustannukset yhteiskunnalle on OECD:n tutkimuksessa todettu koviksi. Meidän kannattaa kaikin keinoin välttää samoja ongelmia, joita esimerkiksi Ruotsissa on jo nähtävissä.

Toivomme, että hallitus kiinnittäisi erityistä huomiota näiden olemassa olevien ja vakiintuneiden asumismuotojen järjestelmien kehittämiseen. Asuntosäätiössä emme ole käynnistämässä esimerkiksi osuuskunta-asumista, koska haluamme kehittää nykyisiä, hyviksi havaittuja asumismuotoja.

Ajankohtaisimpana kehittävänä on vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuottamiseen liittyvä pitkän korkotuen järjestelmä. Jotta asuntoja saadaan tuotettua kysyntää vastaava määrä, tarvitaan ehdottomasti korkotukijärjestelmän kokonaisuudistus. Nykyisellään malli ei kannusta toimijoita uudistuotantoon.

Se ei kannusta myöskään pankkeja rahoittamaan sen paremmin aso- kuin vuokratalohankkeita. Ei myöskään ole asukkaan edun mukaista, että lainoja pystytään lyhentämään niin hitaasti, että lainan lyhennykset ja suurien korjaustoimien kustannukset ajoittuvat samaan aikaan. Tilanne näkyy asukkaille korkeampina vuokrina.

Järjestelmän tulisi myös luoda asotaloille vakuusarvoa, jotta vanhoja taloja voitaisiin käyttää uudistuotannon rahoittamisessa hyödyksi. Sen luulisi olevan myös valtion etujen mukaista riskinhallinnan näkökulmasta katsottuna.

Ministerin järjestämä tapaaminen oli hyvä päänavaus keskusteluille. Toivomme, että tilaisuuksia tulee jatkossakin. Ilman vuorovaikutusta alan toimijoiden kanssa hallitusohjelman tavoitteet voivat pahimmillaan jäädä sanahelinäksi. Me tiedämme rakennuttamisen käytännön toteutuksen haasteet. Vain niihin puuttumalla hallitusohjelman tavoitteet saadaan toteutumaan.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Asunnot rakennetaan kymmeniksi vuosiksi ja niihin sidotaan paljon resursseja ja pääomaa. Tämän takia toimijoiden täytyy voida luottaa, että ne perusteet, joilla hankkeita käynnistetään, säilyvät jatkossakin, toteaa Esa Kankainen.
Asunnot rakennetaan kymmeniksi vuosiksi ja niihin sidotaan paljon resursseja ja pääomaa. Tämän takia toimijoiden täytyy voida luottaa, että ne perusteet, joilla hankkeita käynnistetään, säilyvät jatkossakin, toteaa Esa Kankainen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Asuntosäätiö
Tuulikuja 2
02100 Espoo

020 161 2400http://www.asuntosaatio.fi

Asuntosäätiö-konserni on Suomen neljänneksi suurin asuinkiinteistöjen omistaja. Asuntosäätiön tarkoituksena on ollut perustamisestaan (1951) saakka työskennellä yleisen asumistason kohottamiseksi eikä sen tarkoituksena ole välittömän voiton tai taloudellisen edun tavoittelu. Asuntosäätiön suurin tytäryhtiö Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy (Asokodit) omistaa yli 16 000 asuntoa 31 paikkakunnalla. Konsernin toiminta perustuu jatkuvaan kehittymiseen sekä hyvien asumispalveluiden tuottamiseen yhdessä huolella valittujen kumppaneiden kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Asuntosäätiö

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme