Pitkän aikavälin ympäristömuutosten seuranta sujuvoituu miljoonarahoituksen turvin

Ympäristön tilaa koskevaa aineistoa on kerätty ympäri Eurooppaa jo kymmenien, osin satojen vuosien ajan. Havaintojen tekeminen on suurimmaksi osaksi ollut eri instituuttien ja niiden erilaisten määräaikaisten projektien varassa, joten aineistot ovat jääneet hajalleen. Niihin on myös voinut olla hankalaa päästä käsiksi projektin päätyttyä.

– Yhtenäisiä mittausmenetelmiäkään ei välttämättä ole ollut, mikä on vaikeuttanut laajojen aineistojen tarkastelua ja alueellisia seurantoja, sanoo professori Jaana Bäck Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Tilanne paranee lähivuosina jättiloikin, sillä pysyvän ekologisten pitkäaikaishavaintojen tutkimusinfrastruktuurin perustamiseen on varattu 14 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Kahden eLTER-hankkeen avulla vanhat ja uudet aineistot saadaan paremmin käyttöön, havaintomenetelmiä yhdenmukaistetaan ja ympäristön tilan mittaamiseen ja ennustamiseen kehitetään uusia työkaluja.

Toista rahoitettua hanketta koordinoiva Jaana Bäck toteaa, että Suomi on tukevalla oksalla pitkiin aikasarjoihin liittyvässä tutkimuksessa.

– Meillä on tähän hyvät edellytykset jo olemassa olevien korkeatasoisten kenttäasemien ja laajojen historiallisten aineistojen ansiosta.

Helsingin yliopisto johtaa Suomen kansallista FinLTSER-havaintoasemaverkostoa, johon kuuluu yliopiston viisi tutkimusasemaa: Tvärminne Hangossa, Hyytiälä Juupajoella, Lammi Hämeenlinnassa, Värriö Sallassa ja Kilpisjärvi Enontekiöllä. Verkostossa ovat mukana myös Oulun, Turun ja Jyväskylän yliopistot ja Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos sekä Suomen ympäristökeskus.

Helsingin yliopisto on lisäksi jo pitkään ollut yksi Euroopan johtavia toimijoita ympäristöntutkimuksen infrastruktuurien kehittämisessä.

– Olemme esimerkiksi olleet mukana kahdessa vastaavassa valmisteluhankkeessa. Sen seurauksena Suomeen on saatu kahden infrastruktuurin päämajat: kasvihuonekaasujen pitoisuuksien, vapautumisen ja sitoutumisen seuraamiseen keskittyvän ICOS:in sekä aerosolien, pilvien ja ilmakehän hivenkaasujen tarkkailun ACTRIS:in. eLTER:in päämajaa suunnitellaan Saksaan Helmholtz Centre for Environmental Research - UFZ johdolla, ja asiantuntemuksemme perusteella olemme tukemassa prosessia.

Bäck painottaa, että osallistuminen eLTER-hankkeeseen tukee tutkimusasemien toiminnan kansainvälistämistä, rahoittaa tutkijavierailuja ja antaa lisää resursseja aineistojen ylläpitoon ja avaamiseen.

– Tutkimukselle tämä tarjoaa sekä parempia mahdollisuuksia tarkastella ympäristön tilan muutoksia pitkällä aikavälillä, että suurempaa vaikuttavuutta laajojen aineistojen käyttömahdollisuuksien kautta. Kansainvälinen yhteistyö ja suomalaisten osallistumismahdollisuudet laajoihin tutkimushankkeisiin lisääntyvät. Ja tietenkin suomalaiset aineistot pääsevät tällä tavoin myös laajempaan käyttöön, mikä lisää suomalaisen tutkimuksen näkyvyyttä maailmanlaajuisesti.