Pitkittynyt olkapääkipu on työkyvyttömyysriski, johon pitäisi puuttua ajoissa
Jo neljän kuukauden sairauspoissaolo olkapääsairauden takia johtaa tutkimuksen mukaan käytännössä työelämästä poistumiseen.
Olkapään pehmytkudossairaudet, tyypillisimmin olkapään jännerakenteista alkunsa saavat kiputilat kuten kiertäjäkalvosinoireyhtymä, ovat yleisiä työssä käyvillä - varsinkin ruumiillista työtä tekevillä. Nämä sairaudet yleistyvät iän myötä, aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja ja vaikuttavat elämään erityisesti työntekijöillä, jotka ovat työuransa keski- tai loppuvaiheessa.
Helsingin yliopistossa, HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa sekä Työterveyslaitoksella tehty väitöskirjatutkimus osoitti, että henkilöt, joilla on ollut yli 10 vuorokautta kestänyt sairauspoissaolo olkapään pehmytkudossairauden vuoksi, menettävät laskennallisesti jäljellä olevista työvuosistaan huomattavan osan, pääasiassa ennenaikaisen vanhuuseläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen vuoksi.
Tutkimuksessa havaittiin, että kun olkapääsairauden vuoksi kirjoitettu sairausloma oli kestänyt 4–5 kuukautta, työhön paluuta ei enää käytännössä tapahtunut. Työkyvyttömyyseläkkeelle ja ennenaikaiselle vanhuuseläkkeelle siirtymisen lisäksi myös työttömyys oli verrattain yleistä.
– Vaikka asiaa ei olekaan tutkittu aiemmin, tulokset eivät yllättäneet olkapääsairauksia hoitavia ammattilaisia, kertoo väitöstutkija, fysiatrian erikoislääkäri Maria Sirén.
Monissa työterveyshuollon yksiköissä onkin ollut Sirénin mukaan jo useamman vuoden suosituksia siitä, että olkapääsairauden vuoksi ei pitäisi kirjoittaa pitkiä sairauslomia, vaan ensisijaisesti pitäisi pyrkiä pitämään työntekijä töissä esimerkiksi työnkuvaa muokkaamalla.
Raskas fyysinen työ usein sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla
Laajaan kansalliseen rekisteriaineistoon ja Terveys 2000 -tutkimuksen tietoihin perustuvan väitöskirjan muissa osatutkimuksissa selvitettiin, mitkä elintapatekijät ja kumulatiiviset työn kuormitustekijät altistavat pitkittyneelle sairauspoissaololle olkapääsairauden vuoksi.
– Jotta pitkittyneitä sairauspoissaoloja voitaisiin ehkäistä, on tärkeää tunnistaa ne tekijät, joita pitäisi muuttaa, Sirén sanoo.
Väitöstutkimuksessa selvisi, että päivittäinen tupakointi ja erityisesti altistuminen fyysisesti raskaalle työlle yli 10 vuoden ajan suurensivat olkapääsairaudesta johtuvan sairauspoissaolon riskiä. Myös altistuminen ainakin kahdelle yksittäiselle fyysiselle kuormitustekijälle yli 10 vuoden ajan suurensi riskiä.
Työkyvyttömyyseläkkeen riskiä suurensi erityisesti fyysisesti raskas työ. Työn fyysiset kuormitustekijät selittivät yli 40 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä molemmilla sukupuolilla ja työn psykososiaaliset kuormitustekijät niin ikään yli 40 prosenttia molemmilla sukupuolilla.
Hyvä ergonomia ja työn muokkaaminen tukemaan työssä pysymistä
– Työn fyysiset kuormitustekijät selittivät suuren osan niin pitkittyneistä sairauspoissaoloista kuin työkyvyttömyyseläkkeistäkin, joten vähentämällä näitä kuormitustekijöitä esimerkiksi ergonomisilla ratkaisuilla, on mahdollista vähentää olkapääsairauksista johtuvia työpanosten menetyksiä, Sirén summaa.
Psykososiaalisista kuormitustekijöistä erityisesti vähäiset vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön selittivät merkittävän osan olkapääsairauksien aiheuttamista työkyvyttömyyseläkkeistä, varsinkin miehillä.
– Tämä selittyy ainakin osin sillä, että kun omaan työtahtiin tai työasentoihin ei pysty vaikuttamaan, se lisää myös olkapään kuormittumista ja heikentää palautumista. Psykososiaaliset kuormitustekijät toki vaikuttavat myös yleisesti motivaatioon ja tyytyväisyyteen työssä, Sirén täydentää.
Olkapääsairaudet ovat pääsääntöisesti hyvänlaatuisia ja rauhoittuvat usein itsestään tai kuntoutuksen avulla täysin.
– Lähes puolet ihmisistä oireilee kuitenkin vielä vuodenkin jälkeen kivun alkamisesta. Tämä selittää myös olkapääsairauksiin liittyvää merkittävää työpanosten menetystä, Sirén täsmentää.
– Tämän tutkimuksen valossa olkapääsairauksien vuoksi ei kuitenkaan pitäisi kirjoittaa pitkiä sairauslomia ilman selkeää työhönpaluusuunnitelmaa, hän täydentää.
Lisätietoja
LL Maria Sirén
maria.siren@hus.fi
puh. 040 773 8767
Maria Sirén väittelee 3.12.2021 kello 13.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Disabling Shoulder Lesions - Occupational and Non-occupational Risk Factors for Prolonged Work Disability and Working Years Lost".
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Jouni Keronen Ilmakehätieteiden keskus INARin työelämäprofessoriksi18.8.2022 08:00:00 EEST | Uutinen
Jouni Keronen aloittaa Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan työelämäprofessorina 1.11.2022. Kerosen työelämäprofessuurin alana ovat globaalit haasteet ja erityisesti hiilenkierron kehitys ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Kutsu medialle: Terveyspalveluiden priorisointi on välttämätöntä. Miten se tehdään yhdenvertaisesti ja kestävästi?17.8.2022 13:29:43 EEST | Tiedote
Terveydenhuollossa tehdään priorisointipäätöksiä eri tasoilla ja eri puolella Suomea joka päivä. Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi VN TEAS -hankkeessa on selvitetty sitä, millaisilla askelilla priorisointia tulisi Suomessa kehittää. Tervetuloa kuulemaan hankkeen loppuraportissa esitetyt ratkaisuehdotukset 24.8. klo 8.30.–8.50.
Suomalaistutkimus paljasti uuden sepelvaltimotaudilta suojaavan geenimuodon17.8.2022 12:13:11 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtamassa FinnGen-geenitutkimuksessa on tunnistettu suomalaiselle väestölle tyypillinen, sydäntaudeilta suojaava geenivariantti. Sen kantajilla on noin viidenneksen pienempi riski sairastua sydäntauteihin kuin väestöllä keskimäärin.
Kutsu: Koulu ja eriarvoisuus -seminaari 18.8.16.8.2022 14:49:28 EEST | Kutsu
Tervetuloa Koulu ja eriarvoisuus -seminaariin, joka pidetään Helsingin yliopistolla ja Zoomissa 18.8. klo 9.00 - 11.30.
Robotit yhteiskunnallisina toimijoina – alan huiput Helsingissä 16.-19.8.15.8.2022 13:26:35 EEST | Tiedote
Luottaisitko robottituomarin antamaan tuomioon? Antaisitko robottilääkärin leikata polvesi? Entä saako robottipoliisia potkia? Tekeekö robottisotilas sodasta inhimillisempää? Tulisiko robotteja kohdella kuin persoonia vai esineitä?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme